SAIRAIDEN PARANTUMINEN

ALUSTUS

KUNNIAA JUMALALLE

Uskovilla on usein paljon erilaisia kärsimyksiä joiden keskellä he saavat elää ehkä koko elämänsä. Kärsimyksen ongelmaa ei ole kukaan pystynyt selittämään tyhjentävästi. Minullakaan ei ole tyhjentävää selitystä tähän asiaan. Mutta uskovana Jumalan lapsena olen saanut vilkaista vähän tätä Jumalan valtakunnan salaisuutta. Ennen kuin käyn käsittelemään itse parantumisaihetta ota esille tämän kärsimysaiheen. Pyrin tällä tavalla laskemaan perustan sairaiden parantumis- tekstilleni.

 

JUMALALLE KUNNIAA TAVALLA TAI TOISELLA

Meidät uskovat on kutsuttu tuottamaan kunniaa Jumalalle elämällämme tavalla tai toisella. Se on meidän korkea kutsumuksemme

Ef 1:12 "että me olisimme hänen kirkkautensa kiitokseksi, me, jotka jo edeltä olimme panneet toivomme Kristukseen."

Fil 1:20 "minun hartaan odotukseni ja toivoni mukaan, etten ole missään häpeään joutuva, vaan että Kristus nytkin, niin kuin aina, on tuleva ylistetyksi minun ruumiissani kaikella rohkeudella, joko elämän tai kuoleman kautta."

1 Kor 10:31 "Syöttepä siis tai juotte tai teettepä mitä tahansa, tehkää kaikki Jumalan kunniaksi."

1 Piet 4:11 "Jos joku palvelee, palvelkoon sen voiman mukaan, jonka Jumala antaa, että Jumala tulisi kaikessa ylistetyksi Jeesuksen Kristuksen kautta."

Uskova, joka kykenee kiittämään Jumalaa kärsimyksistä ja kärsimysten keskellä, tuottaa Jumalalle suurta kunniaa näkymättömässä henkimaailmassa. Siksi kärsimysten keskeltä nouseva kiitos ja ylistys on Jumalalle erikoisen arvokasta.

Olen itse kohtalaisen terve ja ehkä minulla on helppo puhua kärsimyksen ongelmasta koska en itse ole joutunut kärsimään kovinkaan paljon sairauksien tähden. Koen että olen vähän niin kuin sivustaseuraaja tässä asiassa. Olen kuitenkin saanut kokea Jumalan apua monissa elämäni vaikeissa tilanteissa. Olen ymmärtänyt että meidän uskovien tulisi kiittää ja ylistää Jeesusta kaikesta ja joka tilanteessa. Niin myös kärsimyksissä ja kärsimyksistämme. Me kiitämme yleensä vain silloin kun meillä menee hyvin. Silloin kiittäminen on helppoa. On paljon vaikeampi kiittää kärsimyksissä ja kärsimysten keskellä ylistää Jumalaa. Raamattu kuitenkin kehottaa meitä kiittämään joka tilassa:

"Kiittäkää joka tilassa. Sillä se on Jumalan tahto teihin nähden Kristuksessa Jeesuksessa" (1 Tess 5:18). Sitten Raamattu sanoo vielä näin:

"Mutta me tiedämme, että kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat, niiden, jotka hänen aivoituksensa mukaan ovat kutsutut" (Room 8:28).

Tämä on varmasti totta. On jotakin mitä "me tiedämme." Jumala voi kääntää vaikeatkin asiat voitoksi ja siunaukseksi silmänräpäyksessä. Me tiedämme myös että Jumalalla on kontrolli ja että kaikki yhdessä koituu lopulta meidän parhaaksemme koska me rakastamme Jumalaa. Tämä luottamus antaa toivoa ja kiitollista mieltä. Voimme luottaa Jumalan Sanaan. Silloin voi ylistää jopa kärsimystenkin keskellä.

Uskovan kärsimykset eivät todista sitä että hän eläisi kaukana Jumalasta. Häntä ei ole kohdannut Jumalan tuomiot. Emme voi tuomita kärsivää kanssamatkaajaamme. Raamattu kieltää tuomitsemiset ja käskee meitä kantamaan toistemme kuormia ja siunaamaan jotta saisimme siunauksen.

 

JOBIN KÄRSIMYKSET

Raamattu kertoo Jobista joka ei luopunut Jumalasta eikä kironnut Jumalaa vaikka hän sai kärsiä suunnattomasti uskonsa tähden. Huomaa että, Job kärsi nimenomaan hyvän jumalasuhteensa tähden. Saatana väitti Jumalalle että Job palvelee Jumalaa vain siksi koska Jumala on siunannut häntä kaikella tavalla. Saatana väitti että jos Jumala ottaisi Jobilta pois kaikki siunauksensa, Job luopuisi uskostaan ja kiroaisi Jumalaa. Jumala tunsi Jobin ja luotti häneen. Siksi Jumala lupasi Saatanan koetella Jobia ja ottaa häneltä pois Jumalan antamat siunaukset (Job 1:7-12).

Jumala tiesi että Jobin rakkaus Häntä kohtaan ei ole riippuvainen siitä kuinka paljon Hän siunaa Jobia. Job rakasti Jumalaa myös pahoina päivinä koettelemustenkin poltteessa. Tästä syystä Jumala voi sallia Jobille kärsimyksiä. Nämä Jobin kärsimykset koituivat lopulta hänelle siunaukseksi. Sillä, Job kesti koettelemukset. Hän otti kaiken Jumalan kädestä, niin hyvät asiat kuin pahatkin asiat.

Job 1:20-22 "Silloin Job nousi, repäisi viittansa ja leikkasi hiuksensa, heittäytyi maahan ja rukoili. Ja hän sanoi: "Alastomana minä tulin äitini kohdusta, ja alastomana minä sinne palaan. Herra antoi, ja Herra otti; kiitetty olkoon Herran nimi." Kaikessa tässä Job ei tehnyt syntiä eikä puhunut nurjasti Jumalaa vastaan.

Job 2:9-10 "Niin hänen vaimonsa sanoi hänelle: "Vieläkö pysyt hurskaudessasi? Kiroa Jumala ja kuole." Mutta hän vastasi hänelle: "Sinä puhut niin kuin mikäkin houkka nainen. Otammehan vastaan Jumalalta hyvää, emmekö ottaisi vastaan pahaakin?" Kaikessa tässä Job ei tehnyt syntiä huulillansa."

Job pysyi uskollisena Jumalalle kaikesta kärsimyksistään huolimatta. Näin Jumala todisti Jobin uskollisuuden kautta Jobin rakastavan ja palvelevan Häntä, ei siunausten tähden, vaan siksi että, Hän on se joka Hän on, Jumala Kaikkivaltias, Jobin Jumala ja turva. Job rakasti Jumalaa Jumalan itsensä tähden. Jumala sai Jobin uskollisuudesta kunniaa tässä maailmassa ja henkimaailmassa. Hallelujaa!!!

 

PAAVALI JA SILAS VANKILASSA

Toinen esimerkki löytyy UT:n puolelta. Paavali ja Silas Efeson vankityrmässä.

Apt 16:25-26 "Mutta keskiyön aikaan Paavali ja Silas olivat rukouksissa ja veisasivat ylistystä Jumalalle; ja vangit kuuntelivat heitä. Silloin tapahtui yhtäkkiä suuri maanjäristys, niin että vankilan perustukset järkkyivät, ja samassa kaikki ovet aukenivat, ja kaikkien kahleet irtautuivat."

Efeson vankila oli todellakin erilainen kuin tämän ajan Suomen "lyxivankilat". Siellä Paavali ja Silas istuivat kylmässä, kosteassa ja pimeässä vankityrmässä jalat jalkapuuhun kiinni lukittuna. Heidän elämäntilanteensa näytti tosi pahalta. He olivat umpikujassa. Aamulla he ehkä joutuisivat teloitusryhmän eteen. Selkä verille ruoskittuna jalkapuussa miehet kuitenkin laulavat YLISTYSTÄ JUMALALLE!!! Ei siis inhimillisesti mitään aihetta kiittää Jumalaa, puhumattakaan ylistyksestä.

Mutta, mitä Paavali ja Silas tekivät? He lauloivat ylistystä Jumalalle. Ei sieltä kuulunut valitusta ja surkeita avun huutoja ja kysymyksiä Jumalalle: "Miksi, miksi, miksi Jumala meille näin on käynyt? Mehän olemme Sinun palvelijoitasi. Auta hyvä Jumala." Ei mitään sellaista, vaan kiitosta ja ylistystä. Tuo ylistys oli suloinen tuoksu Jumalalle. Taisivat poijat sanoa toisilleen: "Kiittäkää Herraa joka tilassa" ja "Me tiedämme että kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi jotka Jumalaa rakastavat". He tiesivät että Herralla Jeesuksella on täysi kontrolli tässäkin tilanteessa. He tiesivät että he olivat joutuneet tähän vaikeaan tilanteeseen Jeesuksen tähden. Silloin Jeesus myös ottaisi vastuun heistä. Heidän ongelmansa oli siis Jeesuksen ongelma eikä heidän oma ongelmansa. Näen hengessäni Paavalin ja Silaan heittävän murheensa ja ongelmansa Herran Jeesuksen päälle.

1 Piet 5:7 "heittäkää kaikki murheenne hänen päällensä, sillä hän pitää teistä huolen".

Paavali ja Silas tunsivat Hänet johon he uskoivat. He ymmärsivät että Jeesuksella Kristuksella ei voi mennä sormi suuhun ja tulla mahdottomuus. Jeesus kykenee selviytymään kaikista tilanteista voittajana. Onhan Hän Kaikkivaltias Jumala. Mitä siis murehdimme. Täydellinen luottamus Jumalaan joka tilanteessa on kypsän hengellisen kristityn tunnusmerkki.

Jumalan tunteminen antoi Paavalille ja Silaalle luottamusta ja toivoa. Valittaminen ja kyseleminen olisi ollut Jumalan ja Hänen huolenpitonsa kyseenalaistamista ja epäuskon ilmausta. Sitä Paavali eikä Silas tietenkään tahtoneet tehdä. He eivät tahtoneet näyttää epäuskoa ympäristölleen. Eihän heillä ollutkaan epäuskoa. Heillä oli usko ja luja luottamus Jumalaan. He ojentautuivat etukäteen uskossa ja luottamuksessa siihen mikä ei vielä näkynyt, mutta joka oli todellista. ”Usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, varmuus siitä, mikä ei näy” (Heb 11:1) RK.

Paavalin luottamus Jumalaan oli syvällä hänen sydämessään. Luottamus antaa rauhan. Jumalan armon ja rauhan kokeminen lisääntyy Jumalan tuntemisen kautta.

"Lisääntyköön teille armo ja rauha" (1 Piet 1:2).

"Armo ja rauha lisääntyköön teille Jumalan ja meidän Herramme Jeesuksen tuntemisen kautta" (2 Piet 1:2).

Tästä johtuen Paavali ja Silas kykenivät rauha sydämessään ylistämään Jumalaa kärsimystensäkin keskellä?

https://www.youtube.com/watch?v=YNX3K48mgi0

https://www.youtube.com/watch?v=QrVbvkk0LWs



KUVAUS LUOTTAMUKSESTA JA RAUHASTA

Kuuntelin radiosta erästä hengellistä ohjelmaa. Siinä eräs saarnaaja kertoi seuraavaa:

Eräs kuningas järjesti kilpailun. Se, joka kykenee parhaiten kuvamaan rauhan maalauksen muodossa, saa ruhtinaallisen palkkion. Näin kuningas ilmoitti kansalleen. Monia maalauksia tuotiin kuninkaan eteen arvioitavaksi. Kun kuningas oli käynyt läpi ja tarkastellut jokaista kilpailuun osallistunutta maalausta, hän oli erottanut kaksi maalausta jotka hän katsoi parhaiten kuvaavan rauhaa.

Toinen maalauksista oli kaunis kuvaus rauhallisesta kauniista vuorimaisemasta jonka keskellä virtasi raikas joki. Hyvä kuvaus rauhasta, kuningas tuumasi. Kuningas piti paljon tuosta maalauksesta.

Mutta tämän maalauksen vieressä oli toinen maalaus jonka kuningas oli valinnut voittajaehdokkaaksi monien maalausten joukosta. Se oli päinvastainen kuvaus rauhasta. Maalaaja oli maalannut vesiputouksen josta vesi putosi jyrkästi suoraan alas kovalla kuohunnalla. Putouksen yllä oleva taivas oli musta myrskypilvistä. Näytti siltä että rajuilma oli tulossa. Miten tämä sitten kuvaa rauhaa? Tarkkaavainen katsoja huomasi että maalaaja oli maalannut linnun pesän taulun oikeaan yläkulmaan vuoren rinteelle vesiputouksen viereen. Pesässä lintuemo hautoi muniaan. Kuningas piti tästä maalauksesta. Hän totesi: "Tämä maalaus kuvaa parhaiten rauhaa. Tämä on kilpailun voittanut maalaus."

 

KIITOKSEN JA YLISTYKSEN SIUNAUS

Paavalin ja Silaan ylistäessä Jumalaa, Jumala puuttui heidän asioihinsa. Kaikkien vankien kahleet aukenivat ja putosivat maahan. Vankilan ovet aukenivat ja tie vapauteen oli heidän edessään. Ei olisi tarvinnut muuta kuin kävellä ulos. Mutta, Paavali ja Silas jäivät vankilaan istumaan. He ymmärsivät että tästä seuraa jatkoa. Hehän olivat täällä Jeesuksen asialla ja Herralla oli asiaa vangeille ja vanginvartijalle. Paavalin ja Silaan hyvän luottamuksellisen jumalasuhteen seurauksena vanginvartija ja hänen perheväkensä tulivat uskoon ja heidät kastettiin myös. Valtava Jumalan voima lähti liikkeelle ylistyksessä. Ja se koitui vieläpä toisille ihmisille pelastukseksi. Näin on meidänkin kohdallamme. Meitä ja meidän elämäämme seurataan. Jos meillä on luja luottamus Jumalaan ja se tulee esille elämässämme, me olemme pelastamassa uskosta osattomia elämämme kautta. Me julistamme ns. viidettä evankeliumia (1 Piet 3:1-2).

Ylistyksessä on siis Jumalan voima. Ei ylistämisessä sinänsä ikään kuin se olisi jonkinlainen voimakeino. On ylistämistä jossa ei ole Jumalan voimaa. Voima on ylistäjän sydämestä lähtevässä luottamuksessa Jumalaan, luottamuksessa siihen että Herralla on valta tämänkin tilanteen yli. Siis, luottamus Jumalaan antaa kiitos- ja ylistysmielen. Silloin Jumalan voima voi ilmestyä suureksi siunaukseksi. Ylistys ja palvonta on rukouksen korkein muoto. Se on erittäin tehokasta rukousta varsinkin koetuksen helteessä.

Psalmi 50:23 "Joka kiitosta uhraa, se kunnioittaa minua;"

Se, joka kunnioittaa Jumalaa kiittämällä ja ylistämällä Häntä luottamuksessa Häneen, sa tietenkin kokea Jumalan apua ja voimaa. Eihän Jumala hylkää avun tarpeessa olevaa Häntä kunnioittavaa ja rakastavaa Häneen turvaavaa lastaan.

 

KORKEA KUTSUMUKSEMME

Alussa totesin että meidät on kutsuttu tuottamaan kunniaa Jumalalle elämällämme? Jumala saa kunniaa ja kiitosta ja jopa ylistystä meidän uskostamme Häneen. Edellyttäen kuitenkin sitä että me osaamme suhtautua koettelemuksiin oikein ja että me ymmärrämme kiittää Jumalaa kaikesta, jopa vaikeuksistamme.

1 Piet 1:7 "että teidän uskonne kestäväisyys koetuksissa havaittaisiin paljoa kallisarvoisemmaksi kuin katoava kulta, joka kuitenkin tulessa koetellaan, ja koituisi kiitokseksi, ylistykseksi ja kunniaksi Jeesuksen Kristuksen ilmestyessä."

Ef 1:11-14 "Hänessä me myös olemme saaneet perintöosan, ollen siihen edeltä määrätyt hänen aivoituksensa mukaan, hänen, joka vaikuttaa kaikki oman tahtonsa päättämän mukaan, että me olisimme hänen kirkkautensa kiitokseksi, me, jotka jo edeltä olimme panneet toivomme Kristukseen. Hänessä on teihinkin, sitten kuin olitte kuulleet totuuden sanan, pelastuksenne evankeliumin, uskoviksi tultuanne pantu luvatun Pyhän Hengen sinetti, sen, joka on meidän perintömme vakuutena, hänen omaisuutensa lunastamiseksi - hänen kirkkautensa kiitokseksi."

2 Kor 4:15 "Sillä kaikki tapahtuu teidän tähtenne, että aina enenevä armo yhä useampien kautta saisi aikaan yhä runsaampaa kiitosta Jumalan kunniaksi."

Miten voimme tuottaa kunniaa Jumalalle? Siten että luotamme Häneen jokaisessa elämämme tilanteessa. Paavali luotti Jumalaan ja Jeesukseen koska hän tunsi Jeesuksen ja Hänen kauttaan myös Jumalan. luottamus Jumalaan on rauhan perusta ja edellytys.

2 Tim 1:12 "Siitä syystä minä myös näitä kärsin, enkä sitä häpeä; sillä minä tunnen hänet, johon minä uskon, ja olen varma siitä, että hän on voimallinen siihen päivään asti säilyttämään sen, mikä minulle on uskottu."

Paavali tunsi voimallisen Jumalan. Minkälaisen Jumalan me tunnemme?

Meillä on helppo kiittää Jumalaa silloin kun meillä pyyhkii hyvin. Silloin kun elämä hymyilee, aurinko paistaa ja linnut laulaa on helppo kiittää ja ylistää Luojaa. Mutta jos, ja kun pystymme kiittämään vaikeittenkin koettelemuksien keskellä, silloin Jumala saa kunniaa meidän uskostamme ja luottamuksestamme Häneen.

Jumala ei voi kuitenkaan sallia kovin monille meistä Jobin kärsimysten suuruisia kärsimyksiä. Meidän uskomme ja luottamuksemme Jumalaan on liian heikkoa. Antaisimme periksi ja luopuisimme uskosta. Jokaisen usko kuitenkin koetellaan (1 Piet 1:7). Silloin koetuksissa on hyvä muistaa että Jumala on ja Hän ei ole hyljännyt meitä.

Koettelemukset kääntyvät siunauksiksi ennemmin tai myöhemmin. Jumala palautti Jobille kaiken menetetyn ja Hän siunasi Jobin loppuelämää enemmän kuin elämän alkupuolta (Job 42:12-17).

 

PARANTAKAA SAIRAAT!

Olen edellä kirjoittanut kärsimyksestä ja siihen suhtautumisesta. Uskon että oikea suhtautuminen kärsimyksiin avaa sairaiden parantumisongelmaa ja Jumalan parantava Voima pääsee esille. Siksi olen kirjoittanut kärsimyksestä alustuksena sairaiden parantumistekstilleni. Kun me luotamme Jumalaan, Jumala pääsee toimimaan kohdallamme paremmin (Ps 34). Kiitollinen ja luottavainen lapsi on Jumalalle mieleinen lapsi. Nyt käsittelemme aihetta toisesta näkökulmasta.

Kenelläkään ei ole kokonaisvaltaista selitystä ja ratkaisua sairauden ongelmaan. Parantumiseen ei siis ole mitään kaavaa jota noudattamalla jokainen sairas varmasti parantuu. Otan seuraavassa esille vain joitakin ajatuksia ko. aiheesta. Rukoukseni on että Pyhä Henki tekisi lukijalle eläväksi sen sanan mikä on Jumalasta ja että Jumalan Sana saisi tehdä sen mitä varten Jumala on sen lähettänyt; parantaa koko ihminen.

 

PARANTAKAA SAIRAAT

Monesti uskovat pyrkivät selittämään sairaalle miksi kaikki sairaat eivät parane. Tämä voi tapahtua ennen tai jälkeen rukouksen. Näin pyritään lohduttamaan sairasta jo etukäteen siinä tapauksessa että hän ei parane. Tämä jo todistaa epäuskoa rukoilijassa ja parantuminen viipyy tai estyy kokonaan. Epäusko saa sen aikaan.

Mielestäni kun tätä parantumis- aihetta käsitellään ja pohditaan, tulisi etsiä tietä parantumiselle, eikä pyrkiä selittämään miksi kaikki sairaat eivät parane. Sairas kun voi ajatella olevansa juuri se joka ei parane. Sellainen selittäminen ei ole Jumalan Sanan julistamista.

Jeesus ei selitellyt miksi kaikki sairaat eivät parane. Hän opetti kansaa ja Hän paransi kaikki sairaat. Jeesus opetti tietenkin kansalle Jumalalta saamaansa Jumalan Sanaa. Ei hän puhunut epäuskoa. Hänessä, Hänen Sanassaan eikä Hänellä ollut epäuskoa. Jumalan Sana on uskon Sana. Siinä ei voi olla epäuskoa. Siinä on kaikki usko ja voima mitä tarvitaan parantumiseen. Nämä ainekset eivät ole epäuskon julistuksessa koska epäusko ei ole Jumalasta eikä Jumalan Sanaa. Mutta Jumalan Sana on lääke koko ihmisen ruumiille. Uskovien tulee siis Julistaa Jumalan Sanaa.

Johannes 3:34 ”Sillä hän, jonka Jumala on lähettänyt, puhuu Jumalan sanoja; sillä ei Jumala anna Henkeä mitalla.”

1. Pietari 4:11 ”Jos joku puhuu, puhukoon niin kuin Jumalan sanoja”.

San 3:20-22 "Poikani, kuuntele minun puhettani, kallista korvasi minun sanoilleni. Älkööt ne väistykö silmistäsi, kätke ne sydämesi sisimpään; sillä ne ovat elämä sille, joka ne löytää, ja lääke koko hänen ruumiillensa."

Mitä "lääkettä" me otamme sairauksiimme? Otammeko me ihmisten selityksiä ja järjen päätelmiä tai ihmisten tai omia kokemuksia? Vai kuuntelemmeko me Jumalan Sanaa ja uskomme ja otamme vastaan Jumalan Sanan lääkettä?

Joskus kuulee ylimielisesti esitetyn väitteen ”Ei siitä parantumisesta tarvitse tehdä niin suurta numeroa.” Tällä väitteellä halutaan antaa ymmärtää, ettei parantumisesta saa saarnata ”liikaa”. Väitteen takana voi olla vilpitön pelko siitä että parantuminen ilmiönä tulee tärkeämmäksi kuin itse Parantaja Herra Jeesus Kristus. Näinhän ei tietenkään saa käydä. Voidaan myös pelätä että sairas pettyy jos hän ei koekaan parantumista. Tällöin epäusko ja pelko hallitsee uskovaa ja opetusta seurakunnassa. Sellaiset tuntemukset eivät missään tapauksessa ole Jumalasta. Päätellään näin: "Kun parantumisesta ei saarnata eikä sairaiden puolesta rukoilla, sairaat eivät myöskään pety." Mutta silloin ei myöskään sairaat parannu. Ja Jumala tahtoo parantaa sairaat. Muutenhan Jeesus olisi tehnyt vastoin Jumalan tahtoa parantamalla kaikki sairaat. Jeesus teki vain Jumalan tekoja.

Jeesus on esikuva meille uskoville kaikessa opissa ja käytännössä. Jeesus paransi sairaita joka päivä koko julkisen toimintansa aikana. Parantaminen oli hänen toiminnassaan yhtä yleistä kuin julistaminen. Jeesuksen julistusta seurasi parantamiset. Ja Jeesus on sama eilen, tänään ja ikuisesti.

Jos me siis teemme parantumisesta yhtä suuren numeron kuin mitä Jeesus siitä teki, kuinka usein ja kuinka paljon sairaita tulisi parantua ympärillämme meidän julistuksemme ja toimintamme kautta? Jeesus sanoi opetuslapsilleen:

"Rauha teille! Niin kuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minäkin teidät" (Joh 20:21).

Opetuslapset ovat lähetetty julistamaan ja parantamaan samoin kuin Jumala lähetti Jeesuksen. Jeesuksen seurakunta jatkaa Jeesuksen toimintaa täällä maan päällä. Tämä on Jumalan tahto ja suunnitelma meitä uskovia kohtaan. Näinhän tapahtuikin apostolisena aikana Hengen vuodattamisen jälkeen. Jumala on tarkoittanut tämän julistus- ja parantamistoiminnan jatkuvan koko seurakuntakauden ajan. "Minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti." Mitä sinulle merkitsee se että sama muuttumaton Jeesus on sinun kanssasi? Immanuel, Jumala on meidän kanssamme.

”Ja hän sanoi heille: "Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille.” … ”Kun nyt Herra Jeesus oli puhunut heille, otettiin hänet ylös taivaaseen, ja hän istui Jumalan oikealle puolelle. Mutta he lähtivät ja saarnasivat kaikkialla, ja Herra vaikutti heidän kanssansa ja vahvisti sanan sitä seuraavien merkkien kautta” (Mark 16:15,19,20).

 

JEESUS TAHTOO PARANTAA KAIKKI SAIRAAT

Raamattu kertoo Jeesuksen kantaneen ruumiissaan kaikki meidän syntimme ja kaikki meidän sairautemme ristille. Jeesus voitti sekä synnin, Saatanan että sairauden vallat ja voimat ristillä. Tämän tietää ja uskoo miltei jokainen uudestisyntynyt uskova. Tämä on koko evankeliumin sanoma jota Jumalan seurakunnan tulee saarnata. Uskovat ovat siis velvolliset saarnaamaan koko evankeliumia jättämättä siitä pois sairaiden parantumista.

Kuitenkin monet uskovat sairastavat ja jopa kuolevat sairauksiinsa. Voitaisiin kysyä onko tämä Jumalan tahto? Joidenkin mielestä se voi olla Jumalan tahto että he sairastavat. Tätä sitten perustellaan eri asioilla. Mutta, - jos Jumala tahtoo että joku sairastaa, miksi Jeesus paransi KAIKKI SAIRAAT joita Hän kohtasi? Näinhän Raamattu todistaa Jeesuksen toiminnasta.

Matt 8:16, 9:35, 12:15, 14:14, 35-36, 15:30, 19:2.

Mark 6:56, Luuk 5:17, 6:19, 9:11.

Miksi Jumala ei tahtonut näiden ihmisten sairastavan koska Jeesus paransi heidät kaikki. Miksi Jumala nyt tahtoisi jonkun meistä sairastavan? Onko sairaus Jumalan tahto? Oliko tämä nyt tyhmä kysymys? Eihän Jumala tahdo kenenkään sairastavan! Sairauden eivät ole Jumalasta.

Sairaudet johtuvat synnin seurauksista ja synnin Jeesus on sovittanut ristillä ja meidän sairaudetkin hän kantoi. "Mutta totisesti, meidän sairautemme hän kantoi, meidän kipumme hän sälytti päällensä (Jes 53:4) niin tästä seuraa parantuminen. Eikö niin! "Hänen haavojensa kautta me olemme paratut" (Jes 53:5). Jeesus teki kaikessa Jumalan tahdon. Jeesuksen parantamisteot olivat Jumalan tekoja. Siksi voimme Raamattuun nojautuen väittää että Jumalan ja Jeesuksen tahto on parantaa kaikki sairaat. Raamattu kertoo yhden sairaan epäilleen Jeesuksen tahtoa parantaa hänet.

”Ja hänen tykönsä tuli pitalinen mies, rukoili häntä, polvistui ja sanoi hänelle: "Jos tahdot, niin sinä voit minut puhdistaa". Niin Jeesuksen kävi häntä sääliksi, ja ojentaen kätensä hän kosketti häntä ja sanoi hänelle: "Minä tahdon; puhdistu". Ja kohta pitali lähti hänestä, ja hän puhdistui” (Mark 1:40-42).

Huomaa että, ensin Jeesus koski mieheen ja sitten Hän sanoo "Minä tahdon, puhdistu." Parantaminen oli Jeesukselle niin tärkeää että Hän ensin panee parantavan voimansa liikkeelle koskettamalla sairasta ja vasta sitten Hän ilmoittaa tahtonsa sanallisesti. Jeesus tahtoo aina parantaa. Jeesuksen kosketus on Jumalan parantavan voiman kosketus joka parantaa sairaan. Jeesus sanoi: ”Ettekö te siitä syystä eksy kun ette tunne kirjoituksia ja Jumalan voimaa” (Mark 12:24). Kirjoitusten lisäksi on hyvä tuntea myös Jumalan Voima. ”Herran voima vaikutti, niin että Hän paransi sairaat” (Luuk 5:17). Tunnetko tämän Voiman? Se on Pyhän Hengen voima. Jumalan Pyhän Hengen voima parantaa sairaan.

Jeesuksen tahdosta parantaa sairaat osoittaa myös tapaus jossa Hän tulee kotikaupunkiinsa Nasaretiin.

”Ja hän lähti sieltä ja meni kotikaupunkiinsa, ja hänen opetuslapsensa seurasivat häntä. Ja kun tuli sapatti, RUPESI HÄN OPETTAMAAN synagogassa; ja häntä kuullessaan monet hämmästyivät ja sanoivat: "Mistä tällä on kaikki tämä, ja mikä on se viisaus, joka on hänelle annettu? Ja mitä senkaltaiset voimalliset teot, jotka tapahtuvat hänen kättensä kautta? Eikö tämä ole se rakentaja, Marian poika ja Jaakobin ja Jooseen ja Juudaan ja Simonin veli? Ja eivätkö hänen sisarensa ole täällä meidän parissamme?" Ja HE LOUKKAANTUIVAT HÄNEEN. Niin Jeesus sanoi heille: "Ei ole profeetta halveksittu muualla kuin kotikaupungissaan ja sukulaistensa kesken ja kodissaan". Ja hän ei voinut siellä tehdä mitään voimallista tekoa, PAITSI ETTÄ PARANSI JOITAKUITA SAIRAITA panemalla kätensä heidän päälleen. Ja HÄN IHMETTELI HEIDÄN EPÄUSKOANSA. Ja hän vaelsi ympäristössä, kulkien kylästä kylään, ja OPETTI” (Mark 6:1-6).

Jeesus oli tehnyt paljon voimallisia tekoja kaikkialla missä Hän liikkui.   Kuitenkaan kotikaupungissaan Jeesus ei voinut tehdä mitään voimallista tekoa ihmisten epäuskon tähden. Mutta kaikista tekemistään voimateoista näyttää siltä että sairaiden parantaminen oli Hänelle tärkeintä.

Niin Hän kaikesta huolimatta paransi muutamia sairaita panemalla kätensä heidän päälleen. Jeesus ikään kuin vetäisi sivusta puolipakolla ihmisten epäuskosta huolimatta koska Hän näki sairaiden kärsimykset ja tarpeet. Hän sääli ihmisiä ja Hän tahtoi parantaa kaikki sairaat. Vaikkei Hän Nasaretissa voinutkaan tehdä monta voimallista tekoa, siitä huolimatta Jeesus ehkä ajatteli; "Kyllä minä ainakin muutaman sairaan ehdin parantaa ennen kuin ajavat minut pois." Tämä osoittaa mielestäni Jeesuksen rakkautta sairaita kärsiviä ihmisiä kohtaan ja Hänen suurta tahtoa parantaa heidät. Sairaan ihmisen ei siis tarvitse kyseenalaistaa Jeesuksen tahtoa tässä asiassa.

Ihmisten epäusko rajoitti Jeesuksen toimintaa Nasaretissa. Ihmiset näkivät Jeesuksen vain tavallisena ihmisenä ja kirvesmiehenä. Siksi he loukkaantuivat Häneen: "Kuka hän oikein luulee olevansa kun tällaista puhuu ja tekee? Mitä hän luulee olevansa?"

Tässä kertomuksessa on vielä huomioitava eräs yksityiskohta. Kertomuksen alussa Jeesus OPETTI kansaa ja paransi muutamia sairaita. Kertomus päättyy siihen että Jeesus ihmetteli ihmisten epäuskoa ja että Hän taas OPETTI. Sitten Jeesus antoi opetuslapsilleen vallan saastaisia henkiä vastaan ja lähetti heidät saarnaamaan ja parantamaan kansaa. Opetuslapset lähtivät ja saarnasivat ja paransivat monia ihmisiä (Matt 10:1-8).

Raamatun Sanan oikealla opetuksella on suuri ja ratkaiseva merkitys sairaiden parantumisessa. Opetus täytyy perustua Jumalan ilmoitettuun tahtoon jonka Hän on ilmoittanut Raamatussa. Jumala tahtoo parantaa. Jeesus tahtoo parantaa. Jumala toimii Sanan kautta Sanan Hengen voimalla (Ps 33:6-9).

”Ja Jeesus vaelsi kaikki kaupungit ja kylät ja OPETTI heidän synagogissaan ja saarnasi valtakunnan evankeliumia ja PARANSI kaikkinaisia tauteja ja kaikkinaista raihnautta. Ja nähdessään kansanjoukot hänen tuli heitä SÄÄLI, kun he olivat nääntyneet ja hyljätyt niin kuin lampaat, joilla ei ole paimenta. Silloin hän sanoi opetuslapsillensa: "Eloa on paljon, mutta työmiehiä vähän. Rukoilkaa siis elon Herraa, että hän lähettäisi työmiehiä elonkorjuuseensa" (Matt 9:35-38).

Tässä Jeesus opettaa kansaa ja parantaa heitä. Sitten Raamattu sanoo että Hänen tuli heitä sääli koska he olivat nääntyneet ja hyljätyt eikä heillä ollut paimenta. Sitten Jeesus pyytää opetuslapsiaan rukoilemaan elon Herraa että hän lähettäisi työmiehiä elonkorjuuseensa. Mitä tämä sanoo meille? Jeesus tiesi että Hänen aikansa tulee jättää maailma ja sen ihmiset tarpeineen. Yksi ihmisen suurimmista tarpeista on ruumiin terveys. Nämä ihmisten terveydelliset tarpeet Jeesus täytti lihansa päivinä. Jeesus sääli jo etukäteen kärsiviä sairaita ihmisiä jotka tulisivat elämään täällä maan päällä Hänen itsensä mentyä taivaaseen Isän luokse. Jeesus huolehti jo etukäteen meidänkin terveydellisistä tarpeista. Hän halusi valtuuttaa omiaan parantamaan sairaita Pyhän Hengen Voiman avulla.

Seuraavassa luvussa Jeesus valtuuttikin opetuslapset parantamaan kaikkinaisia tauteja ja kaikkinaista raihnautta. Hän lähetti heidät saarnaamaan Jumalan valtakuntaa ja parantamaan sairaat. Jeesuksen käsky kuului: ”Ja missä kuljette, saarnatkaa ja sanokaa: Taivasten valtakunta on tullut lähelle. Parantakaa sairaita, herättäkää kuolleita, puhdistakaa pitalisia, ajakaa ulos riivaajia. Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa” (Matt 10:7-8). Lähetyskäskyssään Jeesus valtuuttaa jokaisen uskovan panemaan kätensä sairaiden päälle Hänen nimessään ja lupaa että ne tulevat terveiksi (Mark 16:18).

Sairaat tulevat terveiksi koska Herra Jeesus Kristus on uskovien mukana Pyhässä Hengessä (Matt 28:20, Mark 16:20). Hän parantaa sairaita uskovien kätten kautta tänäkin päivänä koska Herra Jeesus Kristus on sama Jumala vielä tänäkin päivänä.

”Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka uskoo minuun, myös hän on tekevä niitä tekoja, joita minä teen, ja suurempiakin, kuin ne ovat, hän on tekevä; sillä minä menen Isän tykö, ja mitä hyvänsä te anotte minun nimessäni, sen minä teen, että Isä kirkastettaisiin Pojassa. Jos te anotte minulta jotakin minun nimessäni, niin minä sen teen” (Joh 14:12-14 ).

Kuinka paljon me uskovat sovellamme tätä Sanaa käytäntöön? Mitä tämä kaikki sanoo meille? Minulle se sanoo sitä että Jeesus opetti Jumalan valtakunnasta ja Jumalan rakkaudesta ihmistä kohtaan ja Hänen huolenpidostaan. Opetus Jumalan armosta ja rakkaudesta on aina ennen parantamista. Näin se oli Jeesuksen julistuksessa ja näin se oli apostolienkin julistuksessa. Evankeliumin Sana on Jumalan armon ja rakkauden evankeliumi. Julistusta ja opetusta seurasi aina parantumiset. Jeesus halusi luoda kuulijoissaan uskoa ja luottamusta Jumalan rakkauteen syntistä ihmistä kohtaan opettamalla kansaa. Hän puhui armon sanoja.

 

USKOVAN JUMALAKUVA

Yksi este uskovan parantumiselle voi olla hänen väärä kuva Jumalasta. Hän ei näe Jumalaa rakastavana Taivaan Isänä joka tahtoo hänelle vain hyvää. Uskova voi myös luulla ettei hän ole tarpeeksi hyvä ja onnistunut ihminen jotta hän voisi parantua. Kukaan ei voi olla vanhurskaampi kuin mitä Herra Jeesus Kristus on. Uskova omistaa Jeesuksen vanhurskauden uskon kautta Häneen. Olemme siis Jeesuksessa yhtä vanhurskaita kuin mitä Hän itse oli. Jeesuksessa olemme myös Jumalan rakkaita lapsia. Hänen vanhurskauteen puettuina olemme kelvolliset ottamaan vastaan parantumisen. Jeesus rakastaa kääntymätöntä joka elää vielä Jumalan vihollisena, saati sitten omaa lastaan, Jumalan lasta (Joh 3:16, Room 5:8). Koska Jeesus paransi "heidän sairaansa" (Matt 14:14) voimme väittää että kaikki parannetut eivät uskoneet Jeesukseen ja olleet Hänen seuraajiaan. Jeesus ei vaatinut sairailta uskoa Häneen. Hän paransi huolimatta sitä oliko sairas uskossa Häneen vai ei.

 

BETESDAN LAMMIKOLLA

Usein kuulee väitettävän että Betesdan lammikolla Jeesus paransi vain yhden sairaan. Kysyn tällaisen väitteen esittäjältä; Missä Raamatussa niin sanotaan? En löydä omasta Raamatustani tuota väitettä. En myös mitään sellaista joka viittaisi siihen että vain yksi rampa mies Betesdan lammikolla sai avun Jeesukselta. Raamatun kokonaisilmoitus viittaa enemmänkin siihen, että kaikki, jotka pyysivät Jeesukselta ruumiin terveyttä, saivat sen. Raamattu ei kerro yhtään tapausta jossa Jeesus kieltäytyi ja jätti parantamasta sairasta kärsivää ihmistä. "Ei yli sen, mikä on kirjoitettu" (1 Kor 4:6). Emme voi perustaa oppia sellaiseen väittämään jota ei Raamatusta löydy. Sellainen väittämä ja oppi on hyljättävä.

Miksi kuitenkin niin monet uskovat sairastavat vaikka Jeesus otti päällensä ja kantoi heidän sairautensa ja heidän kipunsa? (Matt 8:16-17). Onko uskovat johdettu harhaan tässä asiassa?


OPETUKSEN MERKITYS PARANTUMISISSA

Uskon että opetuksella on tässä asiassa suurempi merkitys kuin mitä ollaan ymmärretty. Julistaja tuo julistamansa Jeesuksen julistetussa sanassa kuulijoidensa keskuuteen, ja jos mahdollista aina heidän sydämeensä asti. Tämä on sananjulistuksen tarkoitus ja tavoite. Jeesus on Herra meidän PARANTAJA!!! Onko Parantaja silloin kaukana? (2 Ms 15:26, Luuk 4:23). Jos julistaja tunteekin sellaisen Jeesuksen joka ei paranna sairaita, hän julistaa väärää ja heikkoa Jeesusta jota Raamattu ei tunne. Hän tuo julistetussa sanassa heikon Jeesuksen kuulijoiden eteen. Silloin sairaat eivät myöskään parane. Tämä on vakava asia. Tässä on julistajilla ja opettajilla suuri vastuu Jumalan ja ihmisten edessä. Jos julistaja tuntee Jeesuksen sellaisena kuin Hän todellisuudessa on, hän julistaa koko Jumalan evankeliumia. Näin hän julistaa myös koko ihmisen parantumista Jeesuksen haavojen kautta.

"miksi te olette vihoissanne minulle siitä, että minä tein koko ihmisen terveeksi sapattina?" (Joh 7:23).

"Mutta itse rauhan Jumala pyhittäköön teidät kokonansa, ja säilyköön koko teidän henkenne ja sielunne ja ruumiinne nuhteettomana meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tulemukseen" (1 Tess 5:23).

Kun julistetaan koko evankeliumia, Pyhä Henki vahvistaa Sanansa ja sairaat parantuvat. Pyhä Henki vaikuttaa julistetun Jumalasta lähteneen Jumalan Sanan kautta uskon kuulijoiden sydämissä. Sana, jota meidän tulee saarnata, on USKON SANA. Puhun Jeesuksen Sanasta joka on uskoa luova elävä uskon Sana. Jos julistaja julistaakin muuta sanaa, siinä sanassa ei ole uskoa koska se ei ole JUMALASTA.

"Sana on sinua lähellä, sinun suussasi ja sinun sydämessäsi"; se on se uskon sana, jota me saarnaamme” (Room 10:8).

Jeesus itse (Jumalan Sana) on uskon alkaja ja sen täydelliseksi tekijä. Pyhässä Hengessä ei kukaan saarnaa epäuskoa koska Pyhä Henki on uskon Henki. Siksi julistajan tehtävä on saarnata uskoa luovaa Jumalan Sanaa. Pyhän Hengen synnyttämän uskon kautta Jumala toimii vahvistaen oman Sanansa.

Heb 12:2 ”pankaamme mekin pois kaikki, mikä meitä painaa ja synti, joka niin helposti meidät kietoo, ja juoskaamme kestävinä edessämme olevassa kilvoituksessa, silmät luotuina uskon alkajaan ja täyttäjään, Jeesukseen,”

Tässä käskettiin katsomaan Jumalan Sanaan. Eikä turhaan. Jumalan Sanasta lähtee Pyhän Hengen välittämä parantava Elävä luomisvoima.

2 Kor 4:13 ”Mutta koska meillä on sama USKON HENKI, niin kuin kirjoitettu on: "Minä uskon, sen tähden minä puhun", niin mekin uskomme, ja sen tähden me myös puhumme,”

Jumalan Sana on Henki ja Elämä (Joh 6:63). Pyhä Henki on siis Elämän Henki. Tämä Elämä on kuoleman ja sairauksien valtojen vastakohta ja niiden voittaja. Jeesus (Jumalan Sana) on ylösnousemus ja elämä (Joh 11:25). Perkele toi synnin ja synnin kautta kuoleman ja sairaudet ihmisten elämään. Jeesus kuolemansa kautta voitti ristillä Perkeleen (Heb 2:14). Jeesus teki myös tyhjiksi kaikki Perkeleen teot (1 Joh 3:8). Jeesus Kristus toi meille elämän kuolemansa ja ylösnousemuksensa kautta. ”mutta nyt ilmisaatettu meidän Vapahtajamme Kristuksen Jeesuksen ilmestymisen kautta, joka kukisti kuoleman ja toi valoon elämän ja katoamattomuuden evankeliumin kautta,” (2 Tim 1:10). ”Että meillä rauha olisi ja Hänen haavojensa kautta me olemme paratut.” Nuo Jes 53 luvun sanat ”että meillä rauha olisi” tarkoittavat; ”että meillä olisi kaikki hyvin.” Voimmeko sanoa että meillä on kaikki hyvin jos olemme sairaat?

Jeesus on Herra! Emme usko sairauksiimme. Me uskomme sairauksien ja kuoleman voimien voittajaan Herraan Jeesukseen Kristukseen. Emme katso sairauksiimme. Me katsomme Jeesukseen.

Joillakin vanhoilla uskovilla voi olla vaikea ottaa vastaan parantuminen uskon kautta. He ovat vuosikausia kuulleet ja ottaneet vastaan väärää sanan opetusta. Heidän huomionsa on siirtynyt Jumalan kirjoitetusta Sanasta omiin ja toisten ihmisten kokemuksiin ja kokematta jäämisiin. Näistä asioista on tullut heille auktoriteetti. He eivät enää näe Jumalan Sanaa. Raamattu käskee meitä pitämään kiinni Jumalan Sanasta. Silloin muut auktoriteetit täytyy hyljätä.

San 4:2 "Sillä minä annan teille hyvän neuvon, älkää hyljätkö minun opetustani. 11. Minä neuvon sinut viisauden tielle, ohjaan sinut oikeille teille. 20. Poikani, kuuntele minun puhettani, kallista korvasi MINUN SANOILLENI. 21. Älkööt ne väistykö silmistäsi, kätke ne sydämesi sisimpään; 22. Sillä ne ovat elämä sille, joka ne löytää, ja lääke koko hänen ruumiillensa."

2 Kor 10:5 ”Me hajotamme maahan järjen päätelmät ja jokaisen varustuksen, joka nostetaan Jumalan tuntemista vastaan, ja vangitsemme jokaisen ajatuksen kuuliaiseksi Kristukselle.” Kuuliaiseksi Kristukselle on kuuliaiseksi Jumalan Sanalle.

Kol 2:8 ”Katsokaa, ettei kukaan saa teitä saaliikseen järkeisopilla ja tyhjällä petoksella, pitäytyen ihmisten perinnäissääntöihin ja maailman alkeisvoimiin eikä Kristukseen. Sillä hänessä asuu jumaluuden koko täyteys ruumiillisesti.”

Kristus on lihaan tullut Jumalan Sana. Hänessä, Sanassa meidän tulee pysyä. Jumala on lahjoittanut meille kaiken mitä me tarvitsemme elämään ja jumalisuuteen Jumalan Sanan tuntemisen kautta (2 Piet 1:3-4). Voimme liittää tuohon listaan ruumiimme terveyden. Jumalan Sanassa on myös terveytemme. Jumala on siunannut meitä kaikella taivaan hengellisellä siunauksella Kristuksessa Jumalan Sanassa (Ef 1:3). Kun me tarvitsemme parantumista, tulee meidän tuntea Jumalan Sana Jeesus Kristus ja pitää uskossa kiinni Hänestä.

Me uskomme että kun ihminen, kuka tahansa, uskoo Jeesukseen, tekee parannuksen synneistään ja ottaa Hänet vastaan, hän saa heti syntinsä anteeksi ja uudestisyntyy Jumalan lapseksi. Näin Raamattu todistaa ja tätä tuskin kukaan uskova epäilee. Sama Raamattu todistaa ristin työstä että Jeesus kantoi myös kaikki meidän sairautemme ruumiissaan ristin puulle. Ja hänen haavojensa kautta me olemme parannetut (Jes 53:4-5). Emme saa jättää pois tätä puolta Jeesuksen evankeliumissa.

Onko kristikunnassa synti hengellinen ongelma joka helposti ratkaistaan uskon kautta Jeesukseen, kun taas sairaudet eivät olekaan hengellinen ongelma eikä niille siksi voida yhtään mitään? Sairaudethan näkyvät ja tuntuvat konkreettisesti ruumiissamme. Entä jos sairaudetkin ovat hengellistä alkuperää joihin voidaan saada apu ja ratkaisu Jeesukselta Kristukselta jo tässä ajassa? Ymmärtääkseni kaikki sairaudet ovat hengellistä alkuperää. Siksi ne voidaan voittaa uskon kautta Jeesukseen Kristukseen.

Raamattu sanoo että Jumala on jo siunannut meitä jokaista kaikella taivaan hengellisellä siunauksella Kristuksessa (Ef 1:3). Yksi näistä siunauksista on ruumiin terveys. Terveyden siunaus on siis Jeesuksessa joka on Jumalan Sana. Jumalan Sanassa on parantava voima ja lääke koko ihmisen ruumiille (San 4:22). Lihansa päivinä Jeesus teki terveeksi koko ihmisen. Ihmisen olemus käsittää hengen, sielun ja ruumiin.

 

KENEN USKO PARANTAA SAIRAAN?

Olen ymmärtänyt Raamatusta että sairaalla itsellään ei välttämättä tarvitse olla uskoa parantumiseen. Hänen ei edes tarvitse olla uskossa parantuakseen. Jeesus paransi kaikki sairaat joita Hän kohtasi. On todennäköistä että kaikilla parannetuilla sairailla itsellään ei ollut uskoa parantumiseen. He eivät välttämättä edes uskoneet Jeesukseen niin kuin opetuslapset uskoivat.

Raamattu kertoo monissa jakeissa että Jeesuksen luokse TUOTIIN SAIRAAT ja että Jeesus paransi heidät kaikki. Siis, jollakin toisella ihmisellä oli elävä usko Jeesukseen ja näin myös usko parantumiseen. Emme voi vaatia sairaalta uskoa parantumiseen. Mutta jollakin täytyy olla usko. Sairaan usko tietenkin auttaa mutta hänen uskonsa puuttuminen ei estä parantumista. Uskoa vaaditaan siltä joka tuo sairaan Jeesuksen luokse. Tämänhän esirukoilija käytännössä tekeekin. Hän tuo kärsivän kanssamatkaajansa rukouksessa Jeesuksen eteen Herran parannettavaksi. Tästä on Raamatussa hyvä esimerkki Mark 2:1-12.

Sairaan Jeesuksen luokse rukouksessa tuova henkilö on saanut uskon parantumisen mahdollisuuteen Jeesukselta. Siis jo se on Jeesuksen vaikutusta kun joku rukoilee sairaan puolesta uskoen että parantuminen on mahdollista. "Usko, jonka Jeesus vaikuttaa, on antanut hänelle hänen jäsentensä terveyden." Jeesus on uskon alkaja ja sen täydelliseksi tekijä. Näin viimekädessä Jeesuksen usko parantaa sairaan. Sairaan ja sairaan puolesta rukoilevan rukoilijan ei siis kannata ensisijaisesti etsiä parantumista vaikka ei sekään väärin ole. Heidän kannattaa etsiä ensin Parantajaa rukouksessa. Parantajassa Jeesuksessa Kristuksessa on sitten kaikki usko. Usko on tarttuvaa laatua. Usko parantumiseen yksittäisessä rukoustilanteessa voi tulla ilmoituksena parantumisesta. Se voi tulla rukoilijalle tai sairaalle tai molemmille. Silloin ei rukoilijan/sairaan tarvitse ponnistella uskoa itsestään eikä yrittää uskoa. Hän tietää että parantuminen tapahtuu. Tällaisen erillisen ilmoituksen parantumisesta saanut rukoilija voi sitten vain käskeä sairasta tulemaan terveeksi Jeesuksen nimessä ja sairas tulee terveeksi. Tämä tietenkin vain siitä syystä että tuo sana tuli Jumalasta Pyhässä Hengessä. Se ei ollut ihmisen ponnistuksia eikä yrittämisiä puhumattakaan toivomuksista. Se oli Jeesuksen antama usko/tieto ja teko.


YHTEENVETO

Minun tuntemani Jeesus paransi lihassa ollessaan kaikki sairaat. Hän rakastaa ihmistä ja hän säälii sairaita. Hän antoi sairaille tarvittavan avun parantamalla heidät. Näin Hän otti päälleen ja kantoi kaikkien meidän KAIKKI sairaudet (Matt 8:16-17). Jeesus Kristus on sama muuttumaton rakastava säälivä Jumala tänäkin päivänä. ”Jeesus Kristus on sama eilen ja tänään ja iankaikkisesti” (Heb 13:8). Nyt Hän on Pyhässä Hengessä ja Sanassaan läsnä seurakunnassaan (Matt 28:20. Joh 14:23).

https://www.youtube.com/watch?v=8MyYz1z2iSo&feature=youtu.be&t=11m53s




 

Skriv en kommentar: (Klicka här)

123minsida.se
Bokstäver kvar: 160
OK Skickar...
Se alla kommentarer

| Svar

Senaste kommentarer

07.08 | 10:48

Jag gillar också Heliga andens kraft

...
23.07 | 04:00

Pelastusta ei voi ansaita mitenkään. Se on Jumalan lahja meille Jeesuksessa Kristuksessa. Mutta Jeesuksen Herraksi tunnustaminen pelastaa, Raamattu todista niin

...
22.07 | 12:38

Room 10 tunnustus ei ole lakia jota suorittamalla tienataan pelastus. Pelastusta ei saada teoilla, Ef 2.

...
17.12 | 22:39

Siunausta, tuo oli hyvä ja selkeä alustus. Vaikka saankin olla jo uskossa, mutta vahvistua voi Aina yhteisestä uskosta Jeesukseen Kristukseen, meidän Herraamme

...
Du gillar den här sidan