ELÄMÄN KOULUSSA KOETTUA JA OPITTUA
TODELLINEN RIKKAUS

TODELLINEN RIKKAUS JA KÖYHYYS

Olen pohtinut rikkautta ja köyhyyttä sekä luonnollisesta että hengellisestä näkökulmasta. Ensin luonnollisesta näkökulmasta näin:

Todella rikas ihminen kokee luultavasti että hän omistaa kaiken. Hänellä kun on rahaa niin paljon että hän voi elää aivan miten hän itse tahtoo ja päättää. Rikas ostaa itselleen kaiken mitä hän tahtoo. Hän menee vain kauppaan tai yritykseen ja ostaa sen mitä tahtoo. Tai hän vain soittaa yritykseen ja pyytää tuomaan tavaran kotiinsa. Todella rikas ihminen ei edes itse maksa ostoksiaan. Hän vain sanoo sihteerilleen: "Maksa!" Ja sihteeri maksaa. Koska rikas kokee että hän omistaa jo kaiken, hän voi elää "ilman kaikkea". Hän voi elää todella yksinkertaista elämää. Hän voi elää jopa "köyhänä" tavallisen köyhän ihmisen elämää. Hän kun voi koska tahansa tilata/ostaa sen mitä hän tarvitsee, niin miksi tilata se juuri nyt. Voin odottaa.....en tarvitse sitä vielä käyttööni. Rikkaalla ihmisellä ei siis ole haaveita siitä mitä hankkisi jos olisi varaa. Hänellä kun on varaa kaikkeen ja hän "omistaa kaiken". Näin rahan merkitys hänelle on kärsinyt inflaation.

Köyhällä ihmisellä on eri tilanne. Hän kokee että hän ei omista mitään eikä hänellä ole mitään. Hän kokee elävänsä suuressa puutteessa. Siksi hänellä on paljon tarpeita ja haaveita. Hän ajattelee rikkautta ja haaveilee siitä mitä hän hankkisi itselleen mikäli hän voittaisi lotossa suuren summan rahaa tai saisi miljoonaperinnön. Sitten jos/kun köyhä sattuu äkkirikastumaan, hän ei ehkä enää koekaan tarvitsevansa sitä kaikkea mistä hän köyhänä haaveili. Ehkä hän ei nyt rikkaana hankikaan itselleen kaikkea sitä mistä hän köyhänä ollessaan haaveili ja johon hänellä nyt olisi varaa. Hän on tullut/joutunut rikkaan asemaan.


TÄSTÄ SITTEN HENGELLISEEN

Jeesus Kristus tuli köyhäksi, jotta me Hänen köyhyydestään rikastuisimme (2 Kor 8:9).

Jeesus oli rikas. Hän tuli köyhäksi. Köyhyytensä kautta Hän toi meille todellisen rikkauden. Mitä tämä on?

Ennen uskoon tuloa olemme kaikki köyhiä ja kurjia maallisen omaisuutemme määrästä riippumatta.

Ilm. 3:17  "Sinä sanot, että olet rikas, olet rikastunut etkä tarvitse mitään. Et kuitenkaan tiedä, että juuri sinä olet kurja ja säälittävä, köyhä, sokea ja alaston."

Todellinen rikkaus ei perustu maalliseen omaisuuteen (Luuk 12:13-34). Meillä ei uskosta osattomina ole Jumalan kirkkautta, ei syntien anteeksiantamusta, Jumalan armoa ja Jumalan rakkautta eikä ikuista elämää. Silloin olemme tosi köyhiä. Olemme kurjia ihmisiä. Meillä ei ole Jumalaa eikä Hänen lapsioikeuttaan. Meillä ei silloin ole mitään. Lapsioikeus antaa oikeuden kaikkeen siihen mitä Isän luona on. Isän luona on armo ja anteeksiantamus, täysi lunastus (Psalmi 130:4,7). Herran luona on myös vapaus (2 Kor 3:17). Siis valtava aarre!!!  

http://www.youtube.com/watch?v=_rR_Rdb1CTE

Lapsioikeus antaa myös oikeuden Isän omaisuuteen (Ef 2:19). Ja Jumala on, kuten tiedämme, rikas (Nehemia 9:6).  "Herran on maan ja kaikki, mitä siinä on, maanpiiri ja ne, jotka siinä asuvat" (Psalmi 24:1). Raamattu kertoo että Hän on myös rikas antaja kaikille, jotka huutavat Häntä avuksi (Room 10:12). Jumala antaa ennen kaikkea pelastavan armonsa sitä Häneltä nöyrästi pyytävälle ihmiselle. Jumala on jo antanut pelastavan armonsa Jeesuksessa Kristuksessa. Tätä armoa ja armoa tehdä kaikenlaista hyvää Hän tarjoaa ihmisille Jeesuksessa Kristuksessa (Tiit 2:11, 1 Kor 1:4, 2 Kor 6:1, 9:8-15). 

Jumala ei siis ole saita Isä. Hän antaa (hengellisesti) köyhille, Hän jakelee (2 Kor 9:9). Ja niin ihminen saa kokea todellisen rikkauden, hengellisen rikkauden, Herran luona ja Hänen yhteydessään jo tässä ajassa.

Herra voi siis siunata ihmistä sekä hengellisesti että aineellisesti. Aineellinen siunaus ilman hengellistä siunausta ei kuitenkaan ole mitään. Itse Herra Jeesus Kristus sydämissämme on aarteemme ja suurin mahdollinen siunaus millä Jumala koskaan on siunannut ihmistä.

Siis, ilman Jeesusta Kristusta sydämessämme elämme ilman Jumalaa ja ilman toivoa maailmassa (Ef 2:12). Se on tosi köyhyyttä vaikka pankkitilillämme olisi miljoona euroa rahaa. Mutta Kristuksessa Jeesuksessa meillä on kaikki. Meillä on Jumala ja pelastus Hänessä sekä ikuinen elämä ja kaikki Jumalan siunaukset ja Jumalan omaisuus ja voimavarat, kaikki on meidän Kristuksessa (1 Kor 3:21-23, Room 8:17). Jumala on jo siunannut jokaista ihmistä kaikella taivaan hengellisellä siunauksella. Ne siunaukset ovat Jeesuksessa Kristuksessa (Ef 1:3). Kristuksessa Jeesuksessa uskovalla on kaikki mitä Jumalassa ja Jumalalla on. Jumala tarjoaa meille kaikkia näitä siunauksia Jeesuksessa Kristuksessa. 


Omaa kokemusta asian tiimoilta.

Kohta uskoon tuloni jälkeen istuin junassa. Katselin ohi kiitäviä maisemia. Koin että kaiken tämän, mitä näen ikkunasta; maat, metsät, talot, autot ja kaiken luomakunnan, minä omistan ne! Ihmiset luulevat että he omistavat omaisuutensa mutta, Todellisuudessa (Kristuksessa Jeesuksessa Kol 2:17) minä omistan tämän kaiken! Tämä ajatus oli hyvin voimakas ja minä hymyilin tunteelleni koska ymmärsin että Herra tämän minulle sanoo, niin, näin on ja aamen! Minä koin olevani monimiljardääri. Olin rikastunut aivan kaikessa Kristuksessa Jeesuksessa.

(Voit lukea mitä tarkoitan ilmaisulla: "Todellisuudessa Kristuksessa Jeesuksessa" otsikon alta: "Kristus Jeesus on itse Todellisuus."  http://www.jaikal.se/48683135).

Olin nyt uskoon tultuani Jumalan lapsi Kristuksessa Jeesuksessa. Omistin Jumalan lapsena kaiken Kristuksessa Jeesuksessa. Omistin syntieni anteeksisaamisen, ikuisen elämän, Jumalan armon ja rakkauden sekä pelastuksen. Voiko ihminen enää omistaa enempää! Tämä jo itsessään on valtava korvaamattoman arvokas aarre. 

Mutta, kaiken tämän hyvän lisäksi omistin koko maailman (omaisuuden 2 Kor 6:10). Ja minä olin tämän johdosta vapaa rahan tavoittelusta ja ahneudesta. Koin todellisen vapauden kaikesta maailmallisuudesta ja maailman himoista. Minun ei tarvinnut yrittää rikastua koska olin jo rikas. Minulla ei ollut haaveita siitä mitä hankkisin jos olisin rikas. Minulla oli jo Kristuksessa Jeesuksessa kaikki mitä tarvitsin. Olin rikas. Kristuksessa Jeesuksessa minulla on siis kaikki mitä tarvitsen elämääni ja jumalasuhteeseeni (2 Piet 1:3-4). Kaiken sen Jumala on jo lahjoittanut minulle Jeesuksessa. Jumala on jo siunannut minua kaikella taivaan hengellisellä siunauksella Kristuksessa Jeesuksessa (Ef 1:3-4). Mitä minulta silloin puuttuu Kristuksessa? EI MITÄÄN!!!

Jos joku kokee että häneltä puuttuu jotakin edellämainituista asioista, se johtuu siitä että, sinä et tunne Jumalaa. Et vielä tunne Jeesusta Kristusta riittävästi, jotta tietäisit, mitä Jumala on sinulle lahjoittanut Hänessä. Jumala on lahjoittanut nämä meille Jeesuksen Kristuksen (Jumalan Sanan) tuntemisen kautta (2 Piet 1:1-4). Meidän tulee siis tuntea Jeesus ja mitä Hänessä on. Paavali rukoilee että uskovat saisivat viisauden ja ilmestyksen Hengen Hänen tuntemisessaan jotta tietäisimme mitä Jumala on meille lahjoittanut (Ef 1:17-23, 1 Kor 2:12). 

Jossakin uskonelämäni alkuvaiheessa olin rahallisesti todella köyhä. Köyhyyteni johtui kuitenkin siitä että, olin vilpittömässä uskossa seurannut Jeesusta Kristusta. Se oli vienyt minut elämään rahallisesti miltei kokonaan ilman tuloja. Minulla ei yhdessä vaiheessa ollut mitään tuloja. Mutta se tässä on ihmeellistä että juuri tuolloin, kun minulla ei ollut mitään tuloja, ja kun sitten tuloni olivat vielä miltei olemattomat, minä olin erittäin onnellinen. 

Jopa kaupassa ostoksia tehdessäni minun täytyi pidätellä etten uskosta osattomien keskellä alkaisi kovin kielillä riemuitsemaan ja ylistelemään Herraa Jeesusta Kristusta. Ihmiset olisivat voineet soittaa minulle ambulanssin ja minut olisi ehkä viety psyykkiin. R iemun vaikuttama kielilläpuhuminen tulvi sydämessäni ja tahtoi tulla suustani ulos. Sellainen valtava ilo oli sisimmässäni.

Muistui mieleeni eräs tositapaus joka tapahtui Ruotsissa. Luin joku aika sitten kuinka eräs linja-auton kuljettaja oli ollut ylitsevuotavan iloinen ajaessaan linja-autoa. Joku matkustaja oli soittanut Poliisille. Poliisi tuli ja otti mieheltä puhalluskokeen. Matkustaja luuli että mies on humalassa tai huumausaineiden vaikutuksen alaisena. Ei hän ollut humalassa eikä huumeissa. Hän oli Pyhässä Hengessä ja riemuitsi pelastuksesta Pyhässä Hengessä. 

Maailmalle on epätavallista ja kohtapa sairasta jos joku ihminen on ylitsevuotavan onnellinen ja kokee Jumalan elämää ja siunauksia. Sitä ei maailma ymmärrä. Siksi ylitsevuotavan onnellisella uskovalla on vaara joutua ambulanssiin tai poliisiautoon. 

Tämä edellä kertomani itseni kokema ilo johtui tietenkin siitä että olin totellut Jumalaa ja tein Hänen tahtoaan. Olin Jumalan tahdon keskipisteessä. Mutta ilo johtui myös siitä että minulla ei ollut yhtään rahaa. Olin totaalisen riippuvainen Herran Jeesuksen Kristuksen huolenpidosta. Ja Hän piti minusta huolen. Olin Herran kukkarossa. Ja tämä antoi suuren vapauden ja ilon. En puhunut tarpeistani ihmisille. Puhuin vain Jumalalle, enkä kärsinyt puutetta. Eikö olekin ihmeellistä? Ja tämä on totta.  

Tästä johtuen minä kykenen elämään myös puutteessa vähillä varoilla. Sillä, kun minulle tulee tarve, minä menen rikkaan Isäni eteen rukouksessa ja kerron Hänelle tarpeeni. Hän antaa minulle sen mitä tarvitsen. Ja sitä, mitä minä en saa, minä ajattelen että en tarvitsekaan, koska Isäni ei ole sitä minulle antanut. Taivaan Isäni tietää mitä minä tarvitsen ja Hän antaa sen minulle (Luuk 12:29-32). Kaikki mitä minulla on, on Jumalalta saatua armosta Jeesuksen Kristuksen suorittaman sovitustyön perustalla ja ansiolla. Minulla ei siis ole mitään omista ansioista johtuvaa hyvää. Kaikki on armosta ja armoa. 

 

TÄTÄ MINÄKIN TAVOITTELEN

Otan nyt esille ilmiön joka luultavasti on melko yleinen ilmiö helluntailaisuudessa ja ehkä muissakin kristillisissä piireissä. Kysymys on saarnaajien suhtautuminen saarnaamaansa oppiin. Mitä tarkoitan?

Olin tullut uskoon ja seurakunnan yhteyteen. Olin 31-32 -vuotias. Kokouksissa oli yleensä minua vanhempia keski-ikäisiä tai sitä vanhempia saarnaamassa ja opettamassa Jumalan Sanaa. He opettivat jostakin hengellisestä opista ja siitä kuinka se asia toimii tai kuinka sen tulisi toimia uskovan elämässä. Kysymyksessä saattoi olla Jeesuksen seuraaminen uskon askelissa, uskovan suorittama pyhityselämä, rukous, armolahjat tms. hengellinen käytännön uskon elämän oppi. Sitten saarnaaja saattoi sanoa puheensa yhteydessä: "Tätä minäkin tavoittelen ja tähän pyrin niin että tämä toteutuisi ja toimisi minunkin kohdallani."

Olin saarnan aikana kuunnellut tarkkaavaisesti opetusta jotta sitten soveltaisin sitä käytäntöön omassa uskon elämässäni ja opetus toteutuisi kohdallani, että sana tulisi lihaksi minussa. Kun kuulin että saarnaajakin, joka saattoi olla yli 60 -vuotias, ei vielä ollut sitä saavuttanut, oppi ei vielä toimi hänen kohdallaan, minulta meni kerralla toivo saavuttaa ja päästä sisälle saarnattuun hengelliseen toimivaan elämään käytännössä. Ajattelin että mikäli tuo vanha saarnamies, joka on ollut uskossa lapsesta tai nuoruudestaan asti, ei vieläkään ole saavuttanut tuota asiaa mistä hän opettaa, eikä se toimi hänenkään kohdalla, ei myöskään minulla ole mitään mahdollisuutta sitä saavuttaa. Niin mitä sitä sitten edes yrittää, kun edes saarnaaja ei elä todeksi opettamaansa oppia omassa uskon elämässään.

Vieläkin, kun kuuntelen saarnoja, kuulen joskus: "Tähän minäkin pyrin". Ei se kyllä anna uskoa nuorille uskoville opin toteutumiseen heidän omassa elämässään. 

Ymmärrän että saarnaaja pyrkii esiintymään nöyränä. Saarnaaja kun ei useinkaan voi sanoa että tämä oppi toimii minun omassa elämässäni. Sellainen tunnustus voitaisiin kokea ylpeytenä ja itsensä korottamisena. Mutta minusta sellainen "nöyryys" on väärin. Se ei ole totta. Se antaa väärän kuvan nuorille uskoville opetetusta aiheesta ja sen toteutumisesta uskovan elämässä. Tai sitten saarnaaja todellakaan ei elä todeksi oppiaan. Mutta miksi silloin opettaa toisille sitä mikä ei toimi omassakaan elämässä? Uskon kuitenkin että opit, joista saarnataan, yleensä toimivat saarnaajien omassa elämässä, ainakin jossakin määrin.

Ehkä tämä on yksi syy miksi minä pyrin kirjoituksissani todistamaan omista hengellisistä kokemuksista niiden oppien tiimoilta joista kirjoitan. Tahdon näin todistaa että Raamatun oppi toimii meidän elämässämme, mikäli me itse tavoittelemme hengellisiä asioita ja tottelemme ja seuraamme Jeesusta Kristusta ja annamme Hänen vaikuttaa elämässämme.

Vai mitä ajattelet? Jos evankelista julistaisi uskosta osattomalle: "Jeesus pelastaa ja antaa synnit anteeksi". Mutta sitten sanoisi hänelle: "Tätä pelastusta ja syntien anteeksisaamista minäkin tavoittelen ja odotan."

Tai joku opettaisi Pyhän Hengen täyteydestä ja sanoisi kuulijoilleen: "Tätä Pyhän Hengen täyteyttä ja lahjaa minäkin vielä odotan ja tavoittelen." Tai joku vielä opettaisi kuinka Jumala johdattaa uskovaa ja sanoisi kuulijoilleen: "Minäkin odotan ja toivon että Jumala joskus johdattaisi minua."


MÖKKI "OSTETTIIN" NOKKANI EDESTÄ

Minulle kävi kerran näin.

Olin kiinnostunut kesämökeistä ja etsin sopivaa kohdetta mahdollisesti ostaakseni sen. Lehdessä oli kiinteistönvälittäjän ilmoitus myytävästä kesämökistä. Kohde tuntui olevan minulle sopiva.

Soitin kiinteistönvälittäjäfirmaan. Sovimme tapaamisen mökillä. Ajoin mökille sovittuun aikaan. Kiinteistönvälittäjä oli jo siellä odottamassa minua. Hän oli vanhemman puoleinen mies. Minä olin nuori mies. Hän alkoi esitellä minulle mökkiä jonka totesin heti alkuun arvottomaksi röttelöksi. Siis laho purkumökki lyhyesti ja rehellisesti sanottuna. Tontti ja tontin sijainti oli myös kyseenalainen. Petyin valtavasti.

Kiinteistönvälittäjä alkoi kertoa minulle surkuteltavaa tapausta mökin omistavasta vanhasta uskovasta mummosta. Mummo oli joutunut rahavaikeuksiin tultuaan pahojen ihmisten pettämäksi. Rehellinen uskova mummo oli päättänyt myydä rakastamansa kesäpaikan saadakseen rahaa velkojensa maksuun. Mummo joutui nyt luopumaan mökistään noiden pahojen ihmisten tähden. Nyyh, .... kovin ikävä ja hellyyttävä tapaus, täytyy myöntää.

Jonkun ajan kuluttua mökkiä esitellyt kiinteistönvälittäjä alkoi hermostuneena vilkuilla tielle ja mökin pihalle. Minä ihmettelin sitä. Näytti siltä että hän odotti jotakin. Aivan oikein! Viimein pihalle ajaa paukautti kovalla vauhdilla auto. Autosta nousi keski-ikäinen kovin innoissaan oleva mies. Minua mitenkään huomioimatta ja tervehtimättä hän alkoi heti innoissaan puhua kiinteistönvälittäjälle. Hän kertoi että hän oli yrittänyt saada häntä kiinni puhelimella ilman tulosta. Sitten hän oli päättänyt ajaa mökille arvellen kiinteistönvälittäjän olevan mökillä. Hän totesi "iloisena" että olipa hyvä että sinä olet täällä sillä, minä olen kovin kiinnostunut tästä mahtavasta paikasta. 

Nyt välittäjäkin jätti minut huomiotta. Hän keskittyi nyt tuohon uuteen "ostajaehdokkaaseen". Hän alkoi keskustella mökistä kovasti kiinnostuneen miehen kanssa. Näytti siltä että mökki menee minun nokkani edestä. Nyt olisi kiire tehdä ostopäätös. Mutta mutta......

Huomasin heti missä mennään. Mitään sanomatta jätin molemmat miehet kehumaan "hienoa ja halpaa" mökkiä. Juoksin autolleni ja ajoin pois. Näin kuinka miehet seisoivat mökin portailla ja katsoivat hämmästyneenä perääni. He olivat sen näköisiä niin kuin heiltä olisi suuri lohi päässyt karkuun. Minä en uinutkaan heidän heittämäänsä verkkoon. Heiltä kun puuttuivat näyttelijän lahjat totaalisesti.

 

LÄÄKÄRIN SANA PARANSI MINUT!

Minulle tehtiin kerran väittämä:

"Mehän tiedämme mistä kipu johtuu. Ilman fyysistä ruumista ei voi tuntea kipua."

Vastasin:

Olet väärässä, valitettavasti. Ihminen voi tuntea konkreettista kipua ruumiissaan ilman että siinä on mitään vikaa joka aiheuttaisi kivun. Minulla itselläni on tällainen kokemus ja lääketiede myös tunnustaa että näin on. Kysymys on luulotaudista johtuvasta kivusta. Minä kerron:

Kerran vuosia sitten aloin pelätä että saisin erään vaivan. Ajattelin usein sitä vaivaa. Sitten aloin pikku hiljaa tuntea konkreettista kipua ruumiissani. Tämä vahvisti minulle; "Aivan oikein, minä sain tuon vaivan". 

Menin lääkäriin. Lääkäri tutki minua. Sitten hän istui kirjoituspöytänsä taakse ja alkoi kirjoittaa reseptiä. Olin kuullut "Hypokondi" luulotaudista. Minä aavistin että tässä ei nyt ole kaikki ihan kohdallaan. Jokin lääkärin käyttäytymisessä paljasti sen. Kysyin lääkäriltä että onko minulla todellista sairautta ja tarvitsenko todella pillereitä. Sanoin hänelle tietäväni hypokondista. Lääkäri pani kynän pöydälle, katsoi minuun ja sanoi:   

"Sinulla ei ole mitään sairautta. Olet täysin terve. Mutta, minä voin kirjoittaa sinulle lääkkeen, jos tahdot. Sitten minä sanon sinulle - "Ota tätä lääkettä yksi pilleri aamuisin ja yksi iltaisin kahden viikon ajan. Muutaman päivän kuluttua oireet vähenevät. Viikon päästä olet täysin terve ilman kipuja." Jos sinä uskot minua ja teet niin kuin minä sanon, sinä olet viikon päästä täysin terve. Mutta koska tässä on kysymyksessä psykologiset asiat, ei konkreettinen sairaus, sinä et tarvitse mitään lääkettä. Jos uskot minua kun minä nyt sanon sinulle että sinä olet täysin terve, jo huomenna olet oireeton eikä sinulla ole mitään kipuja."

Kysyin häneltä että olisitko kirjoittanut minulle sokeripillereitä tai joitakin vaarattomia kalkkipillereitä. Lääkäri sanoi että hän olisi kirjoittanut minulle täysin tehottomia ja vaarattomia pillereitä. 

Minä uskoin lääkärin sanan enkä ottanut lääkettä. Seuraavana päivänä kivut ja oireet olivat poissa. Koska kipu ei ollut minun lihassani ts. ruumiissani, missä se oli?

Nyt minulle tulee ajatus. Jos sairastumme kun uskomme sairauteen, ja parannumme kun uskomme lääkärin sanan, mitä tapahtuu jos meillä on  lääkärin toteama konkreettinen sairaus mutta emme usko sairautta, vaan Jumalan Sanan.

Jes 53:4-5 "Mutta totisesti, meidän sairautemme hän kantoi, meidän kipumme hän kärsi. Me pidimme häntä rangaistuna, Jumalan lyömänä ja vaivaamana, mutta häntä haavoitettiin meidän rikkomustemme tähden, runneltiin meidän pahojen tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällään että meillä olisi rauha, ja hänen haavojensa kautta meidät on parannettu." 

Onhan selvää että jos lääkärin sana parantaa luulosairaan uskon kautta lääkärin sanaan, Jumalan Sana on monin verroin tehokkaampi lääke ja voi parantaa oikeat sairaudet uskon kautta Jumalan Sanaan. Raamattu todistaa että Jumalan Sana on lääke koko ihmisen ruumiille.   http://www.jaikal.se/48683131

 

MYIN AUTOLIIKKEESSÄ UUDEN AUTON

Olen aina ollut kiinnostunut autoista. Minulla on tapana käydä usein autoliikkeissä katselemassa minkälaisia ja minkä hintaisia autoja on myynnissä. Voitaisiin sanoa että tämä on yksi minun harrastus. Näin olen joskus löytänyt hyvin pidettyjä ja vähän ajettuja autoja joista olen sitten tehnyt mielestäni onnistuneet kaupat.

Olin kerran taas eräässä merkkiliikkeessä. Katselin uusia autoja ja haaveilin sellaisesta. Silloin minua tuli puhuttelemaan minua ehkä kymmenen viisitoista vuotta vanhempi mies. Hän vaikutti kovin tuttavalliselta ja miellyttävältä henkilöltä. Aloimme yhdessä keskustella liikkeen edustamista autoista.

Aukaisin vieressämme uuden myytävänä olevan auton konepellin ja esittelin miehelle auton moottoria ja sen ihmeellistä tekniikkaa. Minä pidin tuosta autosta ja siksi esittelin hänelle autoa hyvin positiivisessa mielessä. Olisin varmasti itse ostanut sellaisen auton mikäli minulla olisi ollut varaa. Keskustelimme auton hinnasta ja kaikesta mitä nyt myytävästä autosta voidaan keskustella. Puhuimme jopa siitä sisältyykö mahdollisesti talvirenkaan hintaan. 

Keskusteltuamme autosta ehkä n. 20:n  minuutin ajan, mies katsoi minua päättäväisesti ja sanoi: "Minä ostan tämän auton." Minä hämmästyin koska auto oli kallis. Kysyin häneltä että aikooko hän todella ostaa tämän auton? Hän sanoi ostavansa auton ja maksavan auton käteisellä. Hän pyysi minua toimistoon. Hän tahtoi kirjoittaa nimensä kauppakirjaan.   

Silloin minä huomasin että hän luulee minua automyyjäksi. Minä kerroin hänelle että minä en ole automyyjä. Minä olen asiakas niin kuin hänkin. Hän hämmästyi ja kysyi: "Etkö sinä olekaan automyyjä? Minä kun luulin sinua myyjäksi." Minä sanoin että en ole automyyjä. Osoitin kädelläni automyyjän toimistoa jossa istui mies. Pyysin häntä menemään sinne tekemään kaupat autosta. Mies silmäili hämillään ympärilleen ja käveli toimistoon. Minä jäin miettimään että ehkä minä olisin hyvä automyyjä. Jospa minä hakisin töitä automyyjänä tästä liikkeestä.

 

KAHVIKO SYNTIÄ?

luultavasti kaikissa vähän suuremmissa seurakunnissa on lakihenkisiä lain saarnaajia. Nämä uskovat ovat lain alla. Koska he ovat itse lain alla, he eivät tahdo päästää muitakaan uskovia vapauteen lain orjuudesta. He luulevat uskovien todistaman vapauden kokemisensa vapaudeksi tehdä syntiä. Siksi he yrittävät kaikin voimin pitää uskovat kiinni omatekoisissa laeissa ja säännöissä. He käyttävät ovelasti myös Raamatun sanaa tarkoitusperiensä toteuttamiseen. He pyrkivät opetuksillaan viemään vasta uskoon tulleet vapauden Kristuksessa Jeesuksessa löytäneet uskovat takaisin lain alle lain orjuuteen. He eivät ymmärrä vapautta Kristuksessa koska eivät itse elä vapaudessa. Siksi he eivät salli vapautta toisillekaan.   

Näin oli myös siinä seurakunnassa minkä yhteydessä tulin uskoon ja jossa aloin käymään uskoon tultuani. Mutta minä en mennyt näiden lakisaarnaajien ansaan. Minun kanssani oli Jumala joka puhui minulle ja varjeli minut. Kerron yhden tapauksen.

Istuin uskovien kanssa seurakunnan kahvilassa. Joimme kahvia. Muutama uskova joi teetä. Mutta yksi uskova ei juonut kumpaakaan. Hänen mielestään kahvi ja tee on syntiä. Hän sanoi minullekin että sinä teet syntiä kun sinä juot kahvia. Ihmettelin että mitä syntiä kahvissa ja kahvin juonnissa on. Jumala ei ollut nuhdellut minua kahvista niin hänen puheensa vaikutti oudolta. Hän selitti minulle että koska sinä et voi olla ilman kahvia, sinä olet riippuvainen kahvista. Kahvi ja sen himo hallitsee sinua ja sinä teet syntiä siinä että sinä annat kahvin himon hallita itseäsi ja tyydytät himosi kahvilla. 

Koin voimakkaasti että hänen väittämänsä ei pidä paikkaansa. Minulla ei ole kahvin himoa eikä kahvi hallitse elämääni. En ole siitä riippuvainen. Sanoin hänelle rohkeasti: "Ei minulla ole kahvin himoa. Voisi yhtä hyvin olla ilman kahviakin. Koska minulla ei ole kahvin himoa, voin juoda kahvia, eikä se ole minulle syntiä."

Olin jo tuolloin lukenut Raamattua ja tiesin että hän on väärässä. Ymmärsin että hän yrittää saada minut noudattamaan hänen minulle asettamia lakeja. Hän pyrkii hallitsemaan minua.  Jos lähtisin tottelemaan häntä, kohta hän tulisi lisämääräysten kanssa joita minun tulisi noudattaa. Näin ajattelin.  Minua huvitti mutta samalla myös kiusasi hänen puheensa. Ymmärsin että hänen puheensa ei ole Jumalasta. 

Koska minä olin äsken tullut uskoon ja olin vilpitön uskossani ja tuon uskovan puhe jäi vaivaamaan minua, päätin kokeilla olenko riippuvainen kahvista ja onko minulla kahvin himoa joka hallitsee minua. Olin juonut kahvia useita kuppeja miltei joka ikinen päivä viimeiset 16 vuotta. Olin siis aikamoinen kahvisieni.

Eräänä aamuna päätin että tänään en keitä enkä juo kahvia. Olin muutaman päivän ilman kahvia ja teetä. Minulla ei ollut mitään kahvin himoa enkä tarvinnut kahvia. Kahvi ei yksinkertaisesti maistunut. Minä tuskin muistin että kahvia on edes olemassa. Koska minulla ei ollut mitään kahvin halua, puhumattakaan himosta, päätin olla ilman kahvia pitemmän aikaa.

Kuukausi kului enkä ollut juonut kahvia, edes maistanut, yhtään kupillista. Sitten eräänä aamuna istuin keittiön pöydän ääreen arvioimaan kahvin syntisyyttä tai synnittömyyttä minulle. Mietin mitä tehdä jatkossa kahvin suhteen. Koska minä nyt koin että kahvi ei hallitse elämääni, en ollut siitä riippuvainen, olin todistanut sen itselleni olemalla ilman kahvia kokonaisen kuukauden, päätin keittää kahvit. Keitin ja join kahvit hyvällä omallatunnolla. Jos joskus olen ollut vilpitön ja elänyt lähellä Jumalaa, silloin elin todella lähellä Jumalaa. 

1 Kor 6:12 "Kaikki on minulle luvallista, mutta kaikki ei ole hyödyksi. Kaikki on minulle luvallista, mutta minä en anna minkään hallita itseäni."

Room 10:4 "Kristus on näet lain loppu, vanhurskaudeksi jokaiselle, joka uskoo."

1 Tim 1:9 10 "Tiedämme myös, että lakia ei ole säädetty vanhurskaan takia vaan lainrikkojien, kurittomien, jumalattomien ja syntisten, rienaajien, epähurskaiden ja saastaisten, isän- ja äidintappajien, murhaajien, haureellisten ja homoseksuaalisuuden harjoittajien, ihmiskauppiaiden, valehtelijoiden, valansa rikkojien ja kaiken muun takia, mikä on vastoin tervettä oppia, jota minulle uskottu autuaan Jumalan kirkkauden evankeliumi opettaa."

Kol 2: 20-21   "Jos te olette Kristuksen kanssa kuolleet maailman alkeisvoimille, miksi te, ikään kuin eläisitte maailmassa, annatte määrätä itsellenne sääntöjä, kuten "älä tartu, älä maista, älä koske!"

Tiit 1:15 "Puhtaille kaikki on puhdasta, mutta saastaisille ja epäuskoisille mikään ei ole puhdasta, vaan heidän mielensä ja omatuntonsa on saastunut."

 

USKOVAN ALKOHOLIN KÄYTTÖ

Olen ymmärtänyt että alkoholin nauttiminen uskovien keskuudessa on melko yleistä ja että se on lisääntymään päin. Uskovan alkoholin nauttimisessa on kuitenkin se ongelma että, mikäli uskova pitää alkoholin nauttimista hyväksyttävänä, ilmeisesti hän ei ole täynnä Pyhää Henkeä, ei ainakaan siinä hetkessä. Raamattu kehottaa uskovaa täyttymään Hengellä ja kieltää häntä juopumasta viinistä. Syykin sanotaan: "Sillä siitä tulee irstas meno"  (Ef 5:18) . Siis, alkoholin juomisesta seuraa synnillinen irstas meno. Siksi alkoholin käyttö, joka johtaa juopumukseen ja synnilliseen menoon, on syntiä.

Raamattu antaa meille vastauksen miksi tulee täyttyä Hengellä. "Jumalan valtakunta on vanhurskautta, rauha ja iloa Pyhässä Hengessä." Jumalan valtakunta tuli keskellemme ja meihin uskoviin Jeesuksessa Kristuksessa ja Hänen Pyhässä Hengessään. Jeesus tahtoo tuoda ilonsa ja rauhansa uskovaan Pyhässä Hengessä. Pyhä Henki uskovassa vaikuttaa vanhurskautta. 

Voitko ajatella uskovaa, joka on juuri täyttynyt Pyhällä Hengellä ja ylistää ja kiittää Jeesusta autuaana uusin kielin, ottamassa saunakaljaa? Ei kalja hänelle maistu koska hän on täynnä Pyhää Henkeä. Koska uskovat eivät ole aina täynnä Henkeä, kaljakin voi joskus maistua.

Koska Jumala tarjoaa alkoholista humaltumiselle vaihtoehdoksi Pyhän Hengen täyteyttä ja käskee täyttymään Hengellä, se on mahdollista täyttyä Hengellä ja saada siitä paljon parempi fiilis kuin alkoholista. Opetuslasten luultiin olevan humalassa kun he olivat saaneet ja ottaneet vastaan Pyhän Hengen. He olivatkin "humalassa" Pyhästä Hengestä. "Eivät nämä ole juovuksissa, niin kuin te luulette. Vaan tämä on sitä mistä on puhuttu profeetta Jooelin kautta: "Viimeisinä päivinä on tapahtuva, sanoo Jumala, että minä vuodatan Henkeni kaiken lihan päälle" (Apt. 2:12-17).

Alkoholi huonona korvikkeena voi joskus maistua uskovallekin mikäli Pyhä Henki ei hallitse eikä saa täyttää häntä. Mutta mikäli uskova nauttii kohtuullisesti, vaikka ottaa yhden saunakaljan, vaikka vahvankin oluen, minä en tuomitse häntä siitä. Vapauteen Kristus vapautti meidät. Mutta älkää salliko vapautenne olla yllykkeeksi lihalle niin että olette kuuliaiset sen himoille ja alatte elämään lihan mukaan. 

Uskovan ei myöskään tule antaa sitoa itseään orjuuteen. Alkoholi voi aiheuttaa riippuvuutta ja se voi orjuuttaa uskovaa ja tehdä hänestä viinan orjan ts. alkoholistin (Gal 5:1,13). Jatkuva ryypiskely on lihan mukaan elämistä. Se taas murehduttaa Pyhää Henkeä. Uskovan tulee elää Hengen mukaan Hengen hallinnassa, eikä lihan mukaan lihan hallinnassa (Room. 8:4-8, 12-14). Raamattu varottaa uskovaa murehduttamasta Pyhää Henkeä joka asuu uskovassa (Ef 4:30).

Fil 1:9-11 "Rukoilen myös, että teidän rakkautenne kasvaisi ja tieto ja kaikenlainen ymmärrys lisääntyisi runsaammaksi tiedossa ja kaikessa käsittämisessä, niin että voisitte tutkia, mikä on parasta, ja olisitten puhtaita ja moitteettomia Kristuksen päivään saakka, täynnä vanhurskauden hedelmää, jonka Jeesus Kristus saa aikaan Jumalan kunniaksi ja ylistykseksi" (RK).

Voitaisiin kysyä; sisältyykö kaljottelu tähän; "mikä on parasta"? Entä olemmeko puhtaat ja moitteettomat humalassa? T ärkein pointti, joka tuossa Raamatun Sanassa esiintyy: "täynnä vanhurskauden hedelmää, jonka Jeesus Kristus saa aikaan Jumalan kunniaksi ja ylistykseksi."

Onko alkoholista humaltuminen ja siitä seuraavat teot vanhurskauden hedelmää jota Jeesus Kristus saa aikaan? Ei varmasti ole. Saako Jumala kunniaa ja ylistystä uskovan juomisesta ja sen seurauksista? Ei varmasti! Jeesus Kristus saa aikaan vanhurskauden hedelmää uskovassa. Mutta Jeesus asuu uskovassa ja hallitsee uskovaa Pyhässä Hengessä. 

Alkoholi vähentää Pyhän Hengen hallintavaltaa ja vaikutusta uskovassa koska uskova vaihtaa Pyhän Hengen antaman ja vaikuttaman ilon alkoholiin. Pyhä Henki joutuu väistymään murheellisena syrjään ja antamaan tilaa uskovan valitsemalle toiselle vaikutukselle; alkoholille. Silloin Pyhän Hengen, Jeesuksen Hengen, vaikuttama hedelmä; rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys ja itsehillintä voi vähentyä, estyä tai poistua uskovasta (Gal 5:16-26).

Raamattu käskee meitä uskovia elämään ja vaeltamaan Hengessä (Gal 5:25). Silloin uskova ei seuraa lihaa ja sen himoja eikä myöskään janoa alkoholia (Gal 5:16). Jeesus varottaa meitä päihtymisesta ja juoppoudesta: "Pitäkää varanne, ettei   päihtymys ja juopottelu eivätkä maalliset murheet raskauta teidän sydäntänne, niin että se päivä yllättää teidät äkkiarvaamatta" (Luuk 21:34). Jeesuksen mukaan päihtymys on sydämen taakka, se on rasite, varsinkin hengelliselle ihmiselle.   Jumala ei ole tarkoittanut meille tätä rasitetta. Jumala käskee meitä varjelemaan sydämemme ja pitämään sen puhtaana, sillä sieltä elämä lähtee. "Yli kaiken varottavan varjele sydämesi, sillä sieltä elämä lähtee" (San 4:23). Olisiko aihetta varjella sydän alkoholin aiheuttamilta rasitteilta?

Näistä syistä uskon että uskovan tulee elää raittiisti ilman alkoholia. Mikäli uskova kuitenkin juo, hänen tulee juoda kohtuullisesti kotonaan niin että hän ei ole loukkaukseksi toisille ihmisille, ei uskoville eikä uskosta osattomille kanssamatkaajilleen. Hänen ei tule eikä saa esiintyä humalassa missään. Mutta vähästäkin juomisesta on seurauksena omat ongelmansa, Ehkä arvaat mitkä ongelmat?

Yhteenvetona totean: En tuomitse uskovaa joka ottaa olutta tai viiniä kohtuullisesti joskus omissa oloissaan esimerkiksi ruokajuomana. Mutta Raamattu antaa ymmärtää että uskovan ei tule juoda humalahakuisesti. Jumala tarjoaa hänelle Pyhää Henkeä. Kun hän ottaa vastaan ja täyttyy Hengellä, oluet unohtuvat varmasti. Pyhällä Hengellä voidaan täyttyä jatkuvasti koska Raamattu kehottaa täyttymään Hengellä jatkuvasti ja päivittäin.

 

ILMAISET MAKSAVAT VAROJEN HOITAJAT

Minulle soitti eräs pankkivirkailija. Hän oli kovin kiinnostunut lainaamaan minulle lisää rahaa. Minulla on ennestään tuossa pankissa pienempi laina. Nyt minun sitten pitäisi ottaa lisää lainaa. Keskustelimme asiasta pitkään. Sain sitten myöhemmin myös kirjallisen lainatarjouksen. Korko oli mielestäni aivan liian korkea. Mutta rahan saaminen oli helppoa. Laina oli jo myönnetty. Minun tulisi nyt vain lisätä tilinumero, jolle tahdon saada rahat maksetuksi, allekirjoittaa velkakirja, lähettää se vastauskuoressa pankkiin, niin rahat tulevat tilille. En ole allekirjoittanut enkä tee sitä.

Tällaista käyttäytymistä voisi sanoa hyvin hyökkääväksi rahan markkinoinniksi. En ole aikaisemmin saanut näin voimakasta lainatarjousta yhdeltäkään pankilta. Hyökkäävää tarjousta olisi helpompi ymmärtää, mikäli minulle olisi tarjottu jotakin tuotetta tai palvelua ostettavaksi. Mutta nyt kun oli kysymys rahan tarjonnasta, niin se tuntui oudolta. Herää kysymys että miksi pankki suorastaan tyrkyttää minulle rahaa.  

Tästä johtuen olen miettinyt pankkien ja niiden asiakkaiden välistä suhdetta seuraavasti:

Yleensä ihmisillä on sellainen käsitys että jos sinä olet velkaa pankille, pankki on melkein vihainen sinulle siitä. Sinä häpeät mennä pankkiin asioille kun sinulla on niin paljon velkaa pankille. Ajattelet ehkä että jos minulla olisi tarpeeksi rahaa, menisin pankkiin ja läjäyttäisin kerralla koko lainasumman tiskiin ja maksaisin kerralla koko velkani. Silloin pankkivirkailija varmasti ilahtuisi ja minä olisin hyvä asiakas pankille. Mutta onko näin?

Ajatellaan teoreettisesti näin: Sinä olet voittanut 50 miljoonaa euroa eurolotossa. Muutaman päivän kuluttua arvokuljetusauto ajaa pihaasi. Autosta nousee neljä miestä jotka alkavat kantamaan rahalaatikoita sisään. He latovat pöydällesi laatikoissa olevia niputettuja euroseteleitä. Sitten he sanovat sinulle: "Ole hyvä, tässä nyt nämä sinun 50 miljoonaa euroa ovat." Sitten he kääntävät sinulle selkänsä ja kävelevät ulos, nousevat autoonsa ja ajavat pois.

Nyt sinä istut kodissasi keittiön pöydän äärellä katsellen laatikoita jotka sisältävät 50 miljoonaa euroa. Nyt sinulla on ongelma. Alat huolestuneena vilkuilemaan ympärillesi näkikö joku että sinulle tuotiin 50 milliä. Mitä sinä teet rahoillasi? Mihin sinä panet ne? Panetko ne patjan alle, vai piilotatko sinä ne asuntoosi? Huomaat varmasti että se ei ole kovin viisasta. Joku kopla voi ryöstää sinut putipuhtaaksi tai talo voi palaa ja rahat talon mukana. Sinä et voi jättää rahojasi kotiisi. Sinun on saatava ne turvaan. Sinun on sijoitettava ne johonkin.

Nyt sinä ehkä ajattelet että sinä viet rahasi lähimpään pankkiin ja niin ne ovat siellä turvassa. Sitten sinä ehkä tulet ajatelleeksi että pankki voi tässä epävarmassa maailmantilanteessa ajautua konkurssiin ja että sinä siinä tapauksessa menettäisit kaikki rahasi viimeistä euroa myöten. Mikään valtion säästötakuukaan ei kata sellaista summaa. 

Niin sinä päätät jakaa rahasi useammalle pankille vähentääksesi riskiä. Mutta sitten sinä varmasti ajattelet että mikäli yksi pankki voi mennä konkurssiin, kaikki pankit voivat romahtaa yhdessä yössä mikäli tapahtuu maailmanlaajuinen pankkiromahdus. Nyt sinulla on suuri ongelma. Sinä et voi luottaa pankkeihinkaan. Rahasi eivät ole täysin turvassa missään pankissa. Mitä teet?

Nyt sinä ehkä ajattelet että sinä sijoitat rahasi useisiin kohteisiin ja niin sinä olet jakanut riskin laajalle pohjalle ja rahasi ovat turvassa. Sinä yksinkertaisesti lainaat rahasi yrityksille ja yksityisille ihmisille. He ottavat vastuun rahoistasi ja hoitavat niitä sinulle. Mutta sinä tietenkin tahdot että nämä lainanotajat kykenevät sopimuksen mukaisesti maksamaan sinulle lainan takaisin korkoineen. Siksi lainan ottajien tulee olla vakaavaraisia ja varmoja luotettavia rahojesi hoitajia. Sinä valitset mieleisesi yritykset ja yksityiset ihmiset ja teet heille lainatarjouksen. Sinä tarjoat heille rahaa korkoa vastaan. Niin sinä sirottelet rahasi laajalle pohjalle useille lainanottajille.

Kun rahasi on jaettu näille lainanottajille, ne ovat hyvässä turvassa ja sinä voit istua turvallisin mielin ja nukkua yösi rauhassa. Kukaan ei voi ryöstää sinulta näitä 50 miljoonaa euroa. Eikä sinulle merkitse paljoakaan vaikka muutamia lainanottajia menisi konkurssiin eikä siksi kykenisi maksamaan takaisin lainaansa. Konkurssin tehneellä lainanottajalla olisi vain pieni osa alkuperäisestä pääomastasi. Sitä paitsi sinä saat nyt joka kuukausi korkorahoja tilillesi ja pääomasi kasvaa.

Voitaisiin sanoa että sinä olet ovela. Sinulla oli ongelma kun sinulla oli rahaa. Sinun tuli hoitaa pääomaasi parhaalla mahdollisella tavalla, mutta sinä et itse kyennyt siihen. Nyt sinä olet saanut toiset ihmiset hoitamaan rahasi puolestasi ja ottamaan niistä täyden vastuun. Mutta mikä parasta; HE MYÖS MAKSAVAT SINULLE SIITÄ!

Kuka hoitaa toisen omaisuutta ilmaiseksi ja vieläpä maksaa siitä omaisuuden omistajalle? Vastaus; PANKKIEN JA RAHOITUSYRITYSTEN LAINANOTTAJAT.

Isäni oli yrittäjä. Hänellä oli aina velkaa tukkuliikkeille, tavaran toimittajille ja pankeille niin kuin kaikilla yrittäjillä on aina velkaa. On mahdoton olla yrittäjä ilman velkaa. Velkaa on aina joko lyhytaikaista tai pitkäaikaista mutta sitä on aina. Isälläni oli usein "paljon" käteistä rahaa kotona muovipussissa. Kun hän laski rahoja ja valmisti niitä pankkiin vietäväksi, hän sanoi meille lapsille: "Eivät nämä ole meidän rahoja. Ne ovat Keskon ja pankin rahoja. Minä vain hoidan niitä heille." Hänen mielestään oli näin; Kun kaikki laskut ja kaikki velat ovat maksettu, se raha, mikä jää jäljelle, se on omaa rahaa. Koska hänellä oli aina velkaa enemmän kuin käteistä rahaa, hän ei pitänyt mitään rahaa omanaan.

Pankin rahat eivät kasva heidän omilla tileillään eikä pankkiholveissa. Heidän on sijoitettava rahansa ja saatava rahan kasvamaan korkoa. Pankit ja rahoitusyhtiöt eivät kokoa rahojaan pankkiholveihin tai pankkitileilleen Roope Ankan tavoin. Heidän tarvitsee saada rahat ulos tekemään työtä ja niin kasvamaan korkoa. 

Kun joku asiakas maksaa lainansa kokonaan, pankilla on ongelma. Mitä tehdä palautetulla rahalla? Pankki ei voi panna rahaa toimettomaksi "työttömyyskortistoon" pankkiholviin. Pankki joutuu nyt etsimään rahalleen uuden työnantajan, lainanottajan, joka sitoutuu maksamaan pankille siitä, että hän saa hoitaa pankin rahoja. Näin raha on ulkona pankista toiselle työnantajalle töissä. Pankki itse on vapaa vastuusta ja saa korkoa rahoilleen. Näin me, heidän asiakkaansa, olemme heidän rahasäiliönsä. Karhukopla ei voi räjäyttää tätä säiliötä. Ovelaa, eikö!

 

SIUNAUKSIA JA VAPAUTTA

EI OOO PAREMPAA!!!

Muistan uskon elämäni alkuvaiheesta erään tapauksen. Olin seurakunnan järjestämässä hengellisessä kokouksessa. Eräs vanhemmistoveli otti kitaran ja astui lavalle. Hän alkoi laulaa laulua jonka sanoman olin juuri kokenut konkreettisesti omalle kohdalleni tapahtuneeksi. Siksi laulu siunasi minua siinä määrin että en kyennyt enää istumaan paikoillani. Taisin nousta seisomaan ja lauloin laulajan mukana referengiä toisten seurakuntalaisten istuessa paikoillaan. Ihmettelin sitä että toiset eivät nousseet seisomaan, sillä niin siunattu oli tuo laulu. Näin minä muistan tapahtuneen. Minä samaistuin laulun sanomaan:

"Olen saanut syntini anteeksi.                                                   

O len saanut syntyä uudesti.                                                     

O len löytänyt aarteen kalleimman,                                         

O len löytänyt Jeesuksen."

http://www.youtube.com/watch?v=EenBnKGUzFw

Kokouksen jälkeen laulun referengi jäi soimaan päässäni ja sydämessäni. Minulla oli silloin sellainen työ jossa minun ei tarvinnut ajatella itse työtä mitä teen ja miten teen. Minä vain panin "autopilotin" päälle. Toistin työssäni aina samoja liikkeitä. Olin vuosien varrella kehittänyt ja hienohionut jokaisen liikkeeni niin että työn tulos oli hyvä. Kun sitten näitä samoja liikkeitä toistaa tunnista toiseen ja päivästä toiseen seitsemän tuntia päivässä, viisi päivää viikossa, kaksikymmentä päivää kuukaudessa, sitä vuosien varrella muuttuu robotiksi. Se oli niin kuin olisin painanut nappia ja robotti oli työssä. Ja robotti tekee tasaisempaa ja parempaa laatua kuin ihminen. Siksi oli hyvä että muutuin robotiksi työntekoni ajaksi. 

Tästä johtuen sain työni lomassa ajatella aivan muita asioita. Ajatukseni oli aina omissa asioissani. Muistan että tuon kokouksen jälkeisellä viikolla lauloin työmaalla työni lomassa "Uusi luomus" laulua. Ja minä olin siunattu.

Tämän laulun sanoma on hyvää matkaevästä. Jos joskus makaan kuolinvuoteella, minä laulan tuota laulua, jos en huulillani niin kuitenkin sydämessäni voin aina laulaa.

Muistan kun olin tullut uskoon. Heitin kaikki maailmalliset LP levyni ja kasettini juhlallisesti kaatopaikalle Jeesuksen nimessä. Kuuntelin silloin ainoastaan hengellistä musiikkia. Nyt muutama vuosi sitten löysin sukuni yhteiseltä mökiltä ison läjän vanhoja -70 luvun nuoruusvuosieni LP levyjä ja levysoittimen. Kuuntelin mökillä noita levyjä yhden illan. Muistiini tuli -70 luku ja nuoruusvuodet. Monen laulun sanat jäivät soimaan päässäni. Se häiritsi minua. Minä en tahtonut että päässäni soivat maailmalliset rillutukset ja lallatukset vaikka sen yhden illan aikana olinkin nostalginen ja kuuntelin niitä rillutuksia.

Sitten muutama vuosi sitten latasin Spotify koneelleni. Kuuntelin taas noita rillutuksia ja lallatuksia. Huomasin että voin niistä huonosti. Sitten poistin Spotifyn koneeltani ja lopetin maailmallisen musiikin kuuntelun. Mutta vieläkin Youtuben kautta kuuntelen joskus myös maailman musiikkia. Mutta sama asia. Jostakin syystä voin niiden kuuntelusta huonosti. Siksi vältän näitä maailmallisia lauluja ja pyrin kuuntelemaan hengellistä musiikkia. 

Hengellinen musiikki nostaa minua ylös iloisemmille valoisille maisemille. Maailmallinen musiikki masentaa minua eikä se anna minulle sitä mitä henkeni kaipaa. Sielu kyllä nauttii maailmallisestakin musiikista mutta henki jää tyhjäksi. Hengellinen musiikki menee ihmisen henkeen asti ja se tyydyttää ihmisen syvimpiä tarpeita. Näin olen ymmärtänyt ja kokenut.

Joku aika sitten eräs henkilö kertoi uskovasta miehestä joka kyllä oli ollut uskossa koko elämänsä ajan mutta että hän kuunteli paljon tanssimusiikkia ja muuta maailmallista musiikkia. Hän oli kiinnostunut niistä ja piti niistä paljon. 

Sitten hän sairastui vakavasti. Hän makasi sairaalassa kuolinvuoteellaan. Seurakunnan pastori tuli tapaamaan häntä. Hän oli erittäin surullinen siitä että hän oli käyttänyt koko elämänsä maailmallisen musiikin kuunteluun. Nyt nuo lallatukset soivat hänen päässään jatkuvasti eikä hän saanut niitä pois. Hän totesi itse että nämä eväät eivät nyt anna hänelle yhtään mitään eivätkä ne riitä kun kuolema koputtaa ovelle.

Mutta ajatella että meillä on mahdollisuus kuunnella hyvää hengellistä musiikkia joka vielä kuolinvuoteellammekin on hyvää matkaevästä ja virvoittaa henkeämme vaikka tätä maallista majaamme ollaankin purkamassa ja purkutyö on jo miltei valmis. Hengellinen musiikki antaa todella paljon ja se siunaa uskovaa. Tämä koska monet hengelliset laulut ovat syntyneet Pyhässä Hengessä. Niitä ei siis ole kukaan tehnyt. Ne ovat syntyneet tekijän sydämessä. Pyhä Henki on ne antanut. 

Kiitos kaaleet tästä linkistä ja laulusta! Kiitos myös laulun tekijälle ja vanhemmistoveljelle joka lauloi siinä kokouksessa. Mutta kiitos ennen kaikkea Jeesukselle Kristukselle että tämän laulun sanoma on koettavissa ja Hän luo uusia luomuksia vielä tänäkin päivänä.

 

NUKUTKO HUONOSTI?

Joku kirjoitti eräässä ketjussa:

"Suomen koululaitos jotenkin ihmeellisesti saa aikaan tällä hetkellä luvattoman paljon nuoria alle 25-vuotiaita mielenterveysongelmaisia, jotka eivät yksinkertaisesti pärjää, vaikka todistukset voisivat muuta kertoa."

Kirjoittaja tunnustaa tässä että Suomen nuoret voivat huonosti. Mistä tämä nuorten huonovointisuus johtuu ja onko tähän lääkettä?

Suomen koululaitos on syytön nuorten ja lasten mielenterveys ongelmiin. Syyllinen on internet ja televisio. Sieltä tulee sellaista ohjelmaa että olisi ihme mikäli nuorten keskuudessa ei esiintyisi mielenterveydellisiä ongelmia. Nuoret kun katsovat juuri sellaisia ohjelmia joita heidän ei tulisi katsoa. Tarkoitan lähinnä elokuvia joissa veri lentää ja ihmisiä tapetaan liukuhihnalla. Sitten on ohjelmia jotka ovat Saatanan palvojien tekemiä Saatanan propagandaa. Sitten on okkultistisia elokuvia joissa on niin hirveitä ötököitä että vähemmälläkin ihminen voi huonosti. 

Lasten ohjelmiakaan minä en voi katsoa kun niissäkin on mitä kauhistuttavimpia olioita. Sitten niissä on kovin stressaava henki, kovaa jatkuvaa menoa ja huutoa. Näissä kaikissa ohjelmissa on henkivallat ja ne tulevat nuorten ja lasten elämään näiden televisio-ohjelmien kautta. Henkivallat sitten aiheuttavat masennusta, huonovointisuutta ja itsemurha-ajatuksia. 

Nuoret voivat voida jopa niin huonosti että he eivät saa edes öitä nukkua rauhassa. Kunnollinen yöuni on hyvin tärkeä ihmiselle, ja varsinkin nuorelle ihmiselle. Kun nuoren yöuni häiriintyy, mielenterveys voi kärsiä. Sitten kun siinä on vielä demoninen painostus, se aiheuttaa sosiaalisia fobioita. Nuori ei voi enää olla ihmisten kanssa tekemisissä kun hän voi niin huonosti.  Rauhattomuus ja itsensä huonona ihmisenä pitäminen, itsensä tuomitseminen, on jokapäiväistä elämää. Mistä apu? 

Uskosta osattomat psykiatrit eivät voi auttaa näissä ongelmissa, jotka johtuvat hengellisistä syistä. He voivat antaa pillereitä ja keskusteluterapiaa. Mutta syytä huonovointisuuteen he eivät voi poistaa eikä parantaa, koska he eivät ymmärrä huonovointisuuden hengellistä alkuperää. Uskosta osaton psykiatri ei välttämättä ymmärrä ollenkaan henkimaailman asioita. Silloin hän ei voi auttaa näissä asioissa. 

http://www.expressen.se/halsoliv/manga-tonaringar-har-psykiska-besvar/

Kuulin kerran todistuksen. Nuori mies kertoi eläneensä edellä kuvatunlaista helvetillistä elämää. Hän ei ollut voinut nukkua pitkään aikaan yhtään yötä rauhassa. Joku tuntematon voima herätti hänet öisin ja häiritsi hänen yöuniaan. Poika koki Pahan läsnäoloa ja pelkoa. 

Hänen äitinsä oli uskova. Äiti näki nuoren poikansa voivan erittäin huonosti. Kerran pojan äiti tuli hänen makuuhuoneeseen kun poika oli panemassa nukkumaan. Äiti näki että poika oli todella huonossa kunnossa psyykkisesti. Poika tarvitsi lepoa. Hän pyysi poikaa omaan huoneeseensa ja sänkyynsä nukkumaan. Äiti kertoi lukevansa Raamattua ja että poika saisi sitten rauhan ja voisi nukkua. Poika ei ollut uskossa. Hän koki inhoa ja vihaa kristinuskoa kohtaan. Mutta koska hän oli niin loppu ettei hän enää jaksaisi valvoa, hän päätti lähteä äidin mukaan hänen sänkyynsä. Hänellä kun ei siinä ollut mitään häviämistäkään.

Poika pani maata äidin sänkyyn. Äiti istui viereen ja alkoi lukea Raamattua. Poika koki välittömän rauhan ja levollisen tunteen, sellaisen tunteen jota hän ei ollut koskaan kokenut. Hän nukahti välittömästi ja nukkui koko yön levollisesti. Aamulla kun hän heräsi, hän huomasi että hän oli pirteä ja että hän oli nukkunut koko yön heräämättä yhtään kertaa. Tällaista onnea hän ei ollut kokenut vuosikausiin.

Tämä kokemus matkaeväänä hän sitten joitakin vuosia myöhemmin tuli uskoon. Nyt hän kertoo Jeesuksesta ja Häneltä saamastaan avusta toisille huonosti voiville nuorille.

Tästä johtuen minä suosittelisin huonosti voiville ihmisille; Ottakaa Raamattu ja lukekaa siitä yksi tai muutama Psalmi. Vaikka Psalmi 23 ja/tai Psalmi 91 nukkumaan panon yhteydessä. Huomaatte varmasti että Raamatun Sanalla on positiivinen vaikutus. Sinä saat rauhan ja sinä saat nukkua yösi levollisesti sillä, Jumala on sinun kanssasi Sanassa ja antaa sinulle rauhan ja levon.

Voit myös rukoilla "Isä meidän" rukouksen.  

”Isä meidän, joka olet taivaissa! Pyhitetty olkoon sinun nimesi. Tulkoon sinun valtakuntasi. Tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa. Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme. Ja anna meille meidän velkamme anteeksi, niin kuin mekin annamme anteeksi meidän velallisillemme. Ä läkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta. Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti. Aamen” (Matt 6:9-13).

Jos joku ajattelee että Raamatun lukeminen ei voi auttaa, tahtoisin muistuttaa sinua; Raamatun Sana on lääke koko ihmisen ruumiille. Sana on siis lääke mutta myös elämä. Sitä kannattaa ottaa sillä se on tehokas lääke.

”Poikani, tarkkaa minun puhettani, kallista korvasi sanoilleni. Älkööt ne väistykö silmistäsi, varjele niitä sydämesi sisimmässä,  sillä ne ovat elämä sille, joka ne löytää, ja lääke koko hänen ruumiilleen” ( Sananlaskut 4:20-22).    

 

VAKAVA VAROITUS!

Vielä kehottaisin teitä nuoret ja vanhemmatkin ihmiset: Älkää missään tapauksessa katsoko okkultisia ja välivaltaisia ihme-elokuvia! Niissä vilisee demoneja. Ne voivat vaikuttaa sinuun. Vaarallista toimintaa. Varokaa ja paetkaa sitä saastaa! Pankaa telkku kiinni tai kävelkää ulos. Niin varjelette itseänne demoniselta vaikutukselta. Raamattu kehottaa meitä varjelemaan itseämme niin ettei maailma saastuta (Jaak 1:27). Lue hyviä hengellisiä kirjoja ja Raamattua!

 

HIEMAN KEVENNYSTÄ

ÄLÄ PUDOTA TEKOHAMPAITASI

Kerron erään humoristisen tapauksen jossa sain itse olla mukana.

Olin vuosia sitten eräällä uimarannalla. Oli lämmin kesäpäivä ja seisoin laiturilla miettien jos käväisisin uimassa. Siinä seistessäni näin kuinka muutama pikkupoika ajoi pyörillään rantaan. He olivat 8-10 -vuotiaita. Pojat kaatoivat pyöränsä rymäyksellä ja juoksivat rantaan huudellen toisilleen iloisen innostuneina. Seurasin mielenkiinnolla poikien touhua.

Jonkun ajan kuluttua he tulivat vierelleni laiturille. Vaihdoin muutaman sanan poikien kanssa. Yksi pojista, yhdeksän -vuotias poika, kyykistyi laiturille alkaen lipomaan vettä kädellään. Hänen saman ikäinen kaverinsa seisoi vieressä. Sitten hän sanoi vettä lipovalle kaverilleen: "Varo ettet vain pudota tekohampaitasi veteen." Minusta tuo yhdeksänvuotiaalle osoitettu varoitus kuulosti erittäin hyvältä huumorilta. Ajattelin poikien näyttelevän ja olevan humoristisia. Sanoin pojille nauraen: "Kylläpäs teillä on hyvää huumoria. Taidatte olla oikeita huumoriveikkoja." 

Silloin tuo varotuksen antanut poika kääntyi minun puoleeni ja sanoi: "Ei se ole huumoria. Hänellä ON tekohampaat." Sitten hän pyysi kaveriaan näyttämään minulle todisteeksi hampaansa. Veden äärelle kyykistynyt poika nousi seisomaan. Hän otti hampaat suustaan ja näytti minulle tekohampaansa niin kuin vain yhdeksänvuotias voi kaikessa viattomuudessaan tehdä.   

Minä en koskaan unohda tuota kohtaamista enkä tekohampaita omistavaa yhdeksänvuotiasta poikaa.

 

Toinen tapaus.

Kävelin erään kylän laitakatua. Näin edessäni n. sadan metrin päässä pienen pojan pyöränsä kanssa. Poika oli ehkä kuusi- tai seitsemänvuotias. Hän ajoi pyörällään kotinsa pihalta kohti katua. Tultuaan kadun reunaan hän pysähtyi ja jäi tuijottamaan minua. Lähestyessäni poikaa, hän tuijottaa tapittaa minua intensiivisesti koko ajan. Minä ajattelin että mitähän asiaa pojalla on kun hän noin intensiivisesti seuraa minun lähestymistäni ja näyttää odottavan minua.

Kun tulin pojan eteen, pysähdyin katsoen poikaa silmiin sanomatta sanaakaan. Seisoimme nyt siinä kadun reunalla tuijottaen toisiamme silmiin. Sitten poika tokaisi ykstotisen suoraan lapsenomaisen nopeasti: "Kuinka vanha sinä olet?" Hämmästyin noin rohkeasta ja suorasta kysymyksestä. Ajattelin että minä annan hänelle yhtä selvän ja suoran vastauksen. Olin silloin 38 -vuotias. Sanoin: "Minä olen 38 vuotta vanha." Hän katsoi hetken minua silmiin hyvin kiinteästi ja tokaisi sitten: "Vanha ukko!" Sitten hän hyppäsi nopeasti pyöränsä päälle ja ajoi takaisin kotipihaansa. Minä seisoin jalkakäytävällä katsoen huvittuneena pojan perään. En koskaan unohda tätäkään tapaamista.

 

ÄLÄ KATO PAINAJAISUNIA!

Lasten suusta saa monesti kuulla yllättäviäkin asioita. Kerron erään tapauksen. Olin uskovan pariskunnan luona. Heillä oli pieni poika, ehkä kahdeksanvuotias. Istuimme keittiössä ja keskustelimme hengellisistä asioista. Poika leikki omia leikkejään vieressä. Keskustelumme siirtyi sitten käsittelemään unimaailmaa. Olimme keskustelleet unista ja niiden näkemisestä vähän aikaa. Silloin poika tuli seisomaan eteeni. Hän katsoi minua silmiin ja sanoi: "Kuule jaikal. Jos sinä näet painajaisunia, niin, ÄLÄ KATO!" Hämmästyin lapsen viisautta.   Taisin vastata: "Joo, en kato. Painan nappia ja suljen lähetyksen."

 

JUOKSUHARRASTUKSEN KATASTROFAALINEN LOPPUMINEN

Harrastin juoksua 1980 ja 1990 -luvuilla. Joskus kovastikin ja minulla oli hyvä kunto. Sitten tapahtui jotakin mikä sai minut lopettamaan kaiken liikunnan siihen paikkaan. Kerron miten ja miksi lopetin.

Aloitin liikuntaharrastukseni n. 24 vuoden iässä lyhyillä kävelylenkeillä. Kävelymatkat pitenivät viikkojen ja kuukausien kuluessa. Viimein aloin pikkuhiljaa juosta lönkyttään. Sitten siirryin juoksuun. Lopulta juoksin kymmenen kilometriä viitenä päivänä viikossa. Siis 50 kilometriä viikossa. Aika kohtuullinen matka! En kuitenkaan juossut tuota matkaa aina lönkyttäen, vaan joskus todella lujaa. Nostin kuntoa pikkuhiljaa juosten mäkiä ylös ja alas. Tein ns. nopeita pikamatkoja jolloin juoksin lyhyen matkan täysillä kaikki pillit auki. Sillä tavalla kehitin hapenottokykyä. Harjoittelin myös hengitystekniikkaa. 

Työkaverini oli vanhempi mies ja tottuneempi ja kovempi juoksija. Hän toimi "valmentajanani". Sain häneltä hyviä neuvoja. Kuntoni nousi ja vauhti kasvoi ja minä voin hyvin. Siksi olin motivoitunut jatkamaan.

Tein tuolloin vorotöitä. Kun tulin kotiin myöhään iltavuorosta, kävin 10:n kilometrin lenkin. Vasta sen jälkeen otin suuhunpantavaa iltapalaa ennen nukkumaan panoa. Aamuvuorossa juoksin aikaisemmin illalla. Joskus ruumiini vaati enemmän. Silloin kävin lenkillä sekä aamulla että illalla jolloin matkaa kertyi jopa 20 kilometriä. Harrastin sen lisäksi lihasvoimistelua muutamia tunteja päivässä. Kaiken kaikkiaan liikuntaharrastukseni otti aikaa 2-3 tuntia päivässä viitenä päivänä viikossa. Mutta sitten tuli katastrofi mikä sai minut lopettamaan. Minä kerron.

Minua valmentanut työkaverini osallistui juoksukilpailuun. Kilpailu oli joukkuekilpailu.  Kaverini kokosi joukkueen ja minä olin mukana siinä.  Juoksimme 2.5:n kilometrin pituista rataa ympäri. Se joukkue, joka ehti juosta eniten kierroksia radan ympäri määrätyssä ajassa (taisi olla kolme tuntia aikaa), voitti kilpailun. Joukkueen juoksemat kierrokset ratkaisivat, ei se kuka joukkueesta ne kierrokset juoksi. 

Kun tulin kilpailupaikalle, kohtasin kaverini. Hän kertoi että meitä on vain muutama, sillä moni hänen pyytämänsä ja lupautunut juoksija oli jäänyt tulematta paikalle. Kaverini kertoi että hän on jo juossut niin monta kierrosta että hän ei enää jaksa juosta. Hän oli tyytyväinen että minä tulin paikalle. Niin sain alkaa juosta välittömästi.

Olin varautunut juoksemaan lujaa enintään 2-3 kierrosta. Luulin jokaiselle uudelle kierrokselle lähtiessäni että tämä on nyt se viimeinen kierros ja että joku toinen joukkueesta lähtee juoksemaan minun tultuani maaliin. Siksi juoksin täysillä koko kierroksen. Kun tulin maaliin, kaverini huusi minulle: "Jatka! Juokse vielä kierros." No, minä juoksin vielä kierroksen ajatellen että tämä kierros on se viimeinen. Mutta ei. Maalissa kaverin pyysi minua jatkamaan vielä YKSI kierros. En voinut lopettaa vaikka olin jo väsynyt. Näin juoksin kaiken kaikkiaan täysillä muistaakseni 15-17 kilometriä.

En ollut koskaan juossut niin pitkää matkaa samalla lenkillä enkä niin lujaa kuin nyt jouduin juoksemaan täysillä. Kun viimein sain lopettaa juoksemisen, olin aivan loppu. Menin suihkuun. Ruumiini suorastaan tärisi väsymyksestä. Kun sitten pukeuduin, siinä minä tein kohtalokkaan päätöksen. En enää koskaan juoksisi metriäkään. Enkä ole isommasti juossut sen jälkeen. Nyt on ikää tullut 50+ ja juoksut on ehkä juostu.  

Jos tätä lukee joku äsken juoksuharrastuksen aloittanut lukija, tai juoksuharrastusta harkitseva lukija, antaisin sinulle muutamia neuvoja.


AMATÖÖRIN NEUVOJA

Hanki juoksuun tarkoitetut hyvälaatuiset lenkkikengät. Aloita varovasti ensin kävellen lyhyempiä matkoja. Näin totutat jalkasi lihakset ja nilkkasi jänteet liikuntaan niin ne eivät sitten kipeydy myöhemmässä vaiheessa vaan "pääsevät matkaan". Lisää kävelymatkaa kuntosi noustessa. Ala sitten juosta osa matkasta keveästi lönkyttäen sen mukaan kuin koet että kuntosi kestää.   Älä koskaan juokse lenkkeillessäsi itseäsi aivan loppuun. Varo väsyttäväsi itseäsi niin väsyksiin asti että juokseminen alkaa maistumaan puulle. Juokseminen täytyy pitää siinä rajassa että se tuntuu hyvältä. 

Älä "ahnehdi liikaa" kun kunto alkaa nousta. Nosta kuntoa hitaasti määrätietoisesti ja harkiten. Älä hätäile kunnon nousun kanssa. Anna kunnon nousulle aikaa. Vaihtele juoksun nopeutta. Ota joskus, ehkä kerran viikossa, koko lenkki rennosti vain keveästi lönkytellen. Tee joskus kun siltä tuntuu nopeita 50-200 metrin pikamatkoja. 

Vaihtele juoksualustaa lenkkipolusta asfaltille ja lenkkeile joskus myös maastossa. Juokse mäkiä ylös ja alas. Näin saat pidemmät askeleet ja hapenottokykysi kasvaa. Ole "kova" itseäsi kohtaan äläkä anna minkään tekosyyn varastaa lenkkiäsi. Lenkkeile säännöllisesti oli sää mikä tahansa, joskus vaikka lyhyempikin lenkki kuin että jättäisit sen kokonaan väliin.   Erikoisen epäedullinen sää on tietysti poikkeus tähän sääntöön.  Käytä omaa tervettä harkintaa ja luota siihen. Sinä itse tunnet ruumiisi parhaiten ja tiedät mitä se kestää. 

Älä juokse kovalla pakkasella. Älä myöskään liukkaalla kelillä. Vesisade ei haittaa juoksua, vaan on hyväksi. Kostea ilma sisältää enemmän happea kuin kuiva ilma. Siksi sateella ja sumuisella ilmalla juoksu voi tuntua miellyttävältä ja helpolta. 

Usein lenkille lähtö tuntuu vastenmieliseltä. Olisi mukavampi jäädä telkun tai koneen äärelle istumaan tai löhötä sohvalla. Pakota itsesi ylös ja lenkille. Kun olet saanut lenkkikengät jalkoihisi, jo silloin helpottaa ja tuntuu jopa hyvältä. Kun olet päässyt ulos ja alat juosta, sinä olet iloinen ja kiitollinen itsellesi siitä, että pakotit itsesi lenkille, vaikka se tällä kertaa tuntui vastenmieliseltä. 

Ruumiisi tarvitsee myös lepoa. Valitse kaksi peräkkäistä päivää viikosta jolloin lepäät juoksulta ja kaikelta liikunnalta. Ota itsellesi "valmentaja", mikäli sellainen on saatavilla, vanhemmasta ja tottuneemmasta lenkkeilijästä joka antaa sinulle hyviä neuvoja. Älä missään tapauksessa lenkkeile flunssassa, äläkä varsinkaan jos sinulla on kuumetta.

Kaikki ruumiisi lihakset vaikuttavat juoksuun ja juoksun nopeuteen. Mikäli tahdot lisää nopeutta, sinun on harjoitettava myös kaikkia lihaksiasi. Käsiesi lihakset niin kuin selkälihaksetkin vaikuttavat nopeuteen. Katso huippu-urheilijoita. Heidän kehonsa kaikki lihakset ovat harjoitetut ja hyvässä kunnossa.

Jos sinulla on joku sairaus tai vamma, kysy ensin lääkäriltä mitä liikuntaa sinä voit harrastaa. Minä en ole lääkäri. Mutta olen joskus juossut ja luulen jotakin tietäväni. Epävarmassa terveyteen liittyvässä tilanteessa käänny aina lääkärin puoleen. 

Siunausta ja menestystä liikuntapolulle

jaikal

Skriv en kommentar: (Klicka här)

123minsida.se
Bokstäver kvar: 160
OK Skickar...
Se alla kommentarer

| Svar

Senaste kommentarer

07.08 | 10:48

Jag gillar också Heliga andens kraft

...
23.07 | 04:00

Pelastusta ei voi ansaita mitenkään. Se on Jumalan lahja meille Jeesuksessa Kristuksessa. Mutta Jeesuksen Herraksi tunnustaminen pelastaa, Raamattu todista niin

...
22.07 | 12:38

Room 10 tunnustus ei ole lakia jota suorittamalla tienataan pelastus. Pelastusta ei saada teoilla, Ef 2.

...
17.12 | 22:39

Siunausta, tuo oli hyvä ja selkeä alustus. Vaikka saankin olla jo uskossa, mutta vahvistua voi Aina yhteisestä uskosta Jeesukseen Kristukseen, meidän Herraamme

...
Du gillar den här sidan