PLOGGI

Oletko miettinyt tätä kysymystä?

 

Katsoin tässä päivänä muutamana netistä sarjaa jossa esitettiin otsikon kysymys. Ohjelmassa haastateltiin monia nimekkäitä henkilöitä. He olivat yleensä hyvin koulutettuja viisaita akateemikkoja ja tunnettuja kuuluisia kirjailijoita. Heiltä kysyttiin elämän tarkoituksesta. Sitten toimittaja kulki heidän kanssaan eri paikoissa tiedustellen eteen tulleilta ihmisiltä elämän tarkoitusta. Ihmiset antoivat erilaisia vastauksia. Joku sanoi että elämän tarkoitus on elää hyvin ja rakastaa. Toinen oli sitä mieltä että elämän tarkoitus on olla hyvä ihminen. Tämä ohjelman päähenkilö selitti laajamittaisemmin elämän arvoituksellisuutta pyrkien selvittämään omaa näkemystään tähän tärkeään kysymykseen elämän tarkoituksesta. 

 

Elämän tarkoitus; mikä se on? Tämä kysymys tulee varmasti meidän jokaisen eteen ennemmin tai myöhemmin. Jokainen aikuinen kypsään ikään ehtinyt ihminen on varmasti elämänsä aikana pohtinut tuota kysymystä. Myös monet nuoret, ja jopa lapset, pohtivat sitä mistä tulemme, mihin olemme matkalla ja miksi elämme täällä telluksella. Tämä kysymys on elämämme ehkä tärkein kysymys ja siihen tulisi meidän jokaisen saada luotettava varma totuuden mukainen vastaus. Ennen kuin olemme saaneet vastauksen, olemme kaikki eksyksissä tässä elämämme ratkaisevimmassa asiassa.

 

Mutta sitten herää kysymys että voimmeko saada luotettavan vastauksen joka on totuus? Onko tähän kysymykseen kenelläkään ihmisellä antaa mitään ehdotonta totuutta? Vai onko elämän tarkoitus sitä mitä me itse omasta mielestämme pidämme tärkeänä elämässämme? Sekö on elämän tarkoitus? Voimme myös kysyä onko meille edes ilmoitettu täysin luotettavalta taholta oikeaa vastausta?  

 

Katsoessani tuota sarjaa, minua kiusasi tavattomasti koska kukaan haastateltu ei antanut sitä oikeaa vastausta. Kukaan haastateltu ei sanonut että elämän tarkoitus on että me etsisimme Jumalaa ja jotta löytäisimme Jumalan, joka kuitenkaan ei ole kaukana yhdestäkään meistä, ja jotta me saisimme yhteyden Elävään Jumalaan. Se on elämän tarkoitus.

 

Ehkä sanot nyt minulle: "Mutta hetkinen jaikal .... mikä sinä luulet olevasi? Luuletko sinä todella että sinä tiedät elämän tarkoituksen ja että nämä viisaat haastatellut ihmiset eivät sitä tiedä? Kuvitteletko olevasi heitä viisaampi? Mistä sinä sitten olet sen paremman tiedon saanut?"

 

Minä tiedän elämän tarkoituksen koska Jumala on sen minulle ilmoittanut Raamatun Sanassa. Tuo, mitä edellä kirjoitin elämän tarkoituksesta, on luettavissa Apostolien teoista sen luvussa 17 jakeessa 27. Uskon kautta Sanaan ihminen tietää mitä Sana ilmoittaa ihmiselle. 

 

Voitaisiin kysyä että miksi monet viisaat ja hyvin koulutetut ihmiset, ja monet ihan tavallisetkin kengän kuluttajat, eivät tätä tiedä. He eivät tiedä sitä koska he eivät tahdo tietää. He eivät tahdo tietää Jumalasta. Monet kyllä kuuntelevat ihmisten "hyviä hyviltä kuulostavia viisaita" selityksiä elämän tarkoituksesta. Mutta harva kuuntelee Jumalaa joka kyllä vastaan kun Häneltä kysytään. Jumala antaa oikean totuuden mukaisen vastauksen Raamatun sivuilla ja Hänen palvelijoidensa kautta. Mutta kuka kysyy uskovilta Jumalan palvelijoilta? Jos et kysy, miksi et kysy?

 

En ole vielä nähnyt että tuossa ohjelmasarjassa asiaa olisi kysytty yhdeltäkään uudestisyntyneeltä uskovalta. Miksi ei uudestisyntyneiltä uskovilta ole kysytty eikä kysytä? No, ilmeisesti siksi koska uskovien vastaus tiedetään: Herra Jeesus Kristus on vastaus. Hän on elämä ja elämäsi. Ja sitä vastausta harva tahtoo kuulla koska totuuden tietäminen ja vastaan ottaminen vie ihmisen uskonratkaisun paikalle jota hän yrittää kiertää ja välttää ihan viimeiseen asti. Siksi etsitään kaikkea muuta ja, niin hullultako se kuulostaakin, ihminen hyväksyy mieluummin valheen jos saa hyvän syyn välttää Jumala ja välttää tulemasta Hänen luokseen ja uskomasta Jeesukseen Kristukseen.  

 

Jumala on alussa luonut ihmisen elämään yhteydessään Hänen kanssaan. Se on ihmisen alkuperäinen asema ja elämän olotila: yhteys Jumalaan ja elämä Hänen kanssaan.  Ihminen syntiinlankeemuksessa hylkäsi Jumalan ja jätti Hänet. Ihminen lähti Jumalan sijasta tottelemaan ja seuraamaan toista. Silloin ihminen luovutti itsensä herruuden sille toiselle. Ja ihmisestä tuli hänen orja jota hän nyt tottelee ja seuraa. Hän tekee sen ehkä tahtomattaan ja ehkä tietämättään ja tarkoittamattaan, mutta hän seuraa sitä toista.

 

Syntiinlankeemuksessa Ihminen joutui eroon Jumalasta. Se toinen vei ja vie ihmistä kauemmaksi ja kauemmaksi Jumalasta. Jos ihminen ei pysähdy näiden elämän tärkeimpien kysymysten ja valintojen eteen ja keskeytä sitä narusta vetämistä ja palaa Herran Jumalansa luokse, hän ajautuu aina vain kauemmaksi Jumalasta ja lopulta kadotukseen.  

 

Jeesus, Jumalan Poika, tuli alas taivaasta ja sovitti ihmiskunnan synnin uhraamalla itsensä. Näin Hän poisti synnin Jumalan ja ihmisen välistä. Nyt ihmisellä on vapaa pääsy Jumalansa, Luojansa, luokse Hänen yhteyteensä. Se tie vie Jeesuksen ristin veren ja uhrin kautta. Siksi ihminen ei voi välttää ja ohittaa Jeesusta Kristusta mikäli hän tahtoo päästä Jumalan luokse ja saada Hänen kanssaan hyvät välit. Me tulemme vanhurskaiksi, Jumalalle kelpaaviksi, uskosta Jeesukseen ja meillä on silloin rauha Jumalan kanssa. Meidät on parannettu synnin sairaudesta Jeesuksen Kristuksen haavojen kautta. 

 

Jeesuksen Kristuksen kautta uskossa Häneen Jumalan luokse tullut ihminen on palannut siihen alkuperäiseen Jumalan hänelle valitsemaan ja tarkoittamaan jumalasuhteeseen. Hän on löytänyt elämälleen tarkoituksen Luojassaan. Näin uskosta osattoman elämän tarkoitus on etsiä ja löytää Jumala. Jumala itse lupaa että me löydämme Hänet kun me etsimme Häntä kaikesta sydämestämme. Jeesus myös lupaa että etsivä löytää etsimänsä, ja ennen kaikkea hän löytää Jumalan.

 

Uskovan ihmisen elämän tarkoitus on elää Jumalan kanssa rakkaussuhteessa Häneen. Se tuottaa ihmiselle suurimman tyydytyksen ja nautinnon. Jeesus sanoo: "Joka uskoo minuun, niin kuin Raamatussa sanotaan, hänen sisimmästään juoksevat elävän veden virrat".

 

https://www.youtube.com/watch?v=BuWjlvRIKOw

https://www.youtube.com/watch?v=L1dKHycN9Ok

 

Kirjoitan enemmän pelastusasiaa ja uskoon tulemisesta tällä sivustolla pelastukseen johdattavissa teksteissäni. 

Muutama vuosi sitten eräs elämäni suuri haave toteutui. Olin saanut ostettua vanhemman asuntovaunun johon minulla ei aikaisemmin ollut koskaan ollut varaa. Nyt tuntui siltä että taloudellinen tilanteemme salli sellaisen ylellisyyden kuin asuntovaunun ja asuntovaunuloman. 

 

Asun ruotsalaisen vaimoni kanssa Ruotsissa. Olen asunut Ruotsissa vuodesta 1980 lähtien. Olin silloin 21 -vuotias armeijasta juuri kotiutunut nuori mies. Nuoresta iästäni johtuen en ollut ehtinyt tutustua kotimaahani. Olin ainoastaan muutaman kerran matkustanut Suomessa vanhempieni kanssa. Silloinkin oltiin vain sukuloitu ja käytetty suurempia pääteitä. Tästä johtuen en juurikaan tuntenut ja tunne Suomea ja sen kauniita järvimaisemia ja kaupunkeja. Nyt sitten päätin lähteä tutustumaan Suomeen lähemmin ja paremmin ja samalla näyttäisin vaimolleni kotimaatani. Hän ei ollut koskaan matkustanut Suomessa. Olimme siis hyvin innostuneita tästä matkasta. Aikaa meillä oli neljä viikkoa. 

 

No, vaunu laitettiin lähtökuntoon ja auton keula suunnistettiin rakkaaseen kotimaahani Suomeen.  

 

Pieni suloinen koiramme sai oman "lyyan" farmariauton perässä. Koiramme suorastaan rakastaa autokyytiä. Se innostuu aina kovasti huomatessaan meidän olevan lähdössä autolla johonkin. Nyt olimme matkalla ja tulimme Suomeen. Tehdäkseni kertomuksen lyhyeksi, mennään nyt heti varsinaiseen asiaan.

 

Minua on aina kiinnostanut eräs Suomen pikkukaupunki josta olen kuullut puhuttavan ja josta on tehty lauluja ja joka vaikuttaa kovin atraktiiviselta ja mielenkiintoiselta kaupungilta. Sitä paitsi kaupungin tori on kuuluisa tori. Kaupunki ja sen tori meidän tulee ilman muuta nähdä ja tutustua siihen ja sen ihmisiin. Niin tulimme tähän kauniiseen pikkukaupunkiin jossa kumpikaan meistä ei ollut koskaan käynyt. Olimme siis täysin uudella maaperällä. 

 

Ilma oli kuitenkin hyvin huolestuttava. Tummat pilvet ympäröivät kaupungin ja Ilmassa oli ukkosta. Mutta torille meidän pitää päästä, niin emme kovin paljon välittäneet mahdollisesta tulevasta ukkosenilmasta. Ajattelin ettei meillä voi olla niin huono tuuri että juuri nyt tulisi kova sade. Toivoin pilvien kiertävän kaupungin koska aurinko paistoi pilviverhojen välistä ja oli lämmin kaunis päivä. Oli suorastaan ihanteellinen toripäivä. Mutta, ne pilvet? ....  Olkoot siellä missä ovat!!!    

 

Tulimme kaupungin laidalle järven tai joen rantaan. Rannalla oli laituri ja paljon veneitä sekä pieni kioski. Kioskin lähellä oli myös suuri parkkipaikka. Pysäköin auton vaunuineen. Ostimme jäätelöt ja kahvit ja nautimme lämpimästä kauniista ilmasta. Tapasimme kioskin edustalla mukavia turisteja joiden kanssa keskusteltiin sitä ja tätä. Sitten lähdimme koira koppelissa kävelemään kohti keskustaa ja toria. Siinä minulle tuli mieleen että löytäisimmekö takaisin autolle. Katsoin taakse autoa. Koska auto oli järven (tai joen) rannalla, ja siinä oli iso parkkipaikka ja kioski, arvelin löytävämme takaisin autolle hyvin helposti. Siksi minun ei tarvitsisi olla huolestunut asian johdosta. Sitä paitsi itse kaupunki oli parkkipaikasta vähän korkeammalla, niin meillä olisi helppo löytää takaisin. Tarvitsee vain kävellä keskustasta alaspäin, niin tulee parkkipaikalle ja autolle. Selvä juttu, nyt kohti toria ja sen ihanuutta.

 

Tultuamme torille totesimme torin hyvin suureksi. Mutta ihmisiä oli yllättävän vähän. Kauppiaita oli kuitenkin ihan riittävästi. Kiersimme toria katsellen myytäviä tuotteita. Ostimme marjoja ja vähän vihanneksia. Jonkun ajan kuluttua alkoi jyristä ja sataa ihan kaatamalla. Juoksimme nopeasti lähellä olevan suuren ostoskeskuksen eteiseen suojaan. Paikalla oli muitakin sadetta paossa olevia ihmisiä. Kaatosadetta kesti puoli tuntia. Sitten sade laantui hiukan ja me totesimme että emme voi jäädä tähän, sillä sadetta voi kestää koko päivän. Päätimme että, koska auto on lähellä, vain muutaman sadan metrin päässä torista, kävelemme nopeasti autolle. Lepäämme sitten vaunussa odotellen parempaa ilmaa. Niin lähdimme koira koppelissa kävellä kohti autoa.

 

Kun olimme kävelleet vain vähän matkaa, alkoi jälleen sataa kovasti. Kastuimme läpimäriksi. Mutta eihän sen nyt niin vaarallista ole, tällainen lämmin kesäsade! Ei tarvitse palella ja kohta pääsemme vaunuun ja voimme vaihtaa kuivat vaatteet päälle. Näin puhelimme toisillemme. Niin olimme hyvillä mielin kaikesta huolimatta. Mutta nyt alkoi tuntua siltä että auto onkin kaukana, sillä parkkipaikkaa ja autoa ei vain tullut vastaan. Pikku hiljaa ymmärsin että olimme kiireessä päästä nopeasti autolle lähteneet väärään suuntaan ja olimme eksyneet. Ja vettä satoi, jos ei kaatamalla, niin kuitenkin ihan riittävästi, niin että vesi valui kasvoista ja vaatteista ja koiran päältä. Nyt huomasimme, ettei meillä ole aavistustakaan siitä missä suunnassa auto on. Ja autolle kun piti löytää niin helposti kävellen vain alaspäin? Mutta sitä alamäkeäkään ei löytynyt. Mitä tehdä?

 

Kävelimme kaatosateessa vieraan kaupungin jalkakäytävällä täysin eksyksissä. Koiramme tassutteli vettä virtaavalla kadulla vallitseviin olosuhteisiin alistuvana kiltisti vierellämme valittamatta veden valuessa turkista ja kuonosta kadulle. Minua säälitti kiltin pienen ja suloisen koiramme tila. Näytti siltä että sadetta kestää pitkään. Nyt alkoi jo vilukin vaivaamaan. Minä tunsin suuren vastuun tapahtuneesta. Olin saattanut vaimoni ja koiramme ja itseni tähän vaikeaan tilanteeseen. Minun tulisi myös löytää ratkaisu tähän syntyneeseen ongelmaan. Olinhan auton kuljettajana vastuussa auton löytämisestä. Päätin etsiä suuremman pääkadun, ja jos mahdollista, pysäyttää taksi lennosta ja pyytää apua. Enhän tiennyt missä päin taksiasema on, niin en voinut suunnistaa sinnekään. Olin riippuvainen sattumalta kohtaamastani taksista. Mutta onko nyt takseja liikkeellä? Siinäpä huolenaihe. Kyllä siinä rukouskin Jumalan puoleen kävi mielessä ja rukoiltiin myös.

 

Tulimme pääkadulle. Liikenne oli kohtalaisen hiljaista. Kaupunki tuntui nukkuvan. Siinä me seisoimme odotellen jos mahdollisesti joku ystävällinen autoilija pysähtyisi hädänalaisten turistien auttajaksi. Ajattelimme että kaikki autoilijat ymmärtävät ettei kukaan seiso sateessa vapaehtoisesti ja että me tarvitsemme apua. Mutta kaikki ajoivat ohi. Sitten jonkun ajan kuluttua kadulla meitä kohti tuli taksi. Heilautin kädelläni merkiksi että tahdoin että taksi pysähtyy. Taksi pysähtyi ja mies avasi auton ikkunan. Minä kerroin muutamin sanoin tilanteemme ja kysyin jos hän voi auttaa. Kuski sanoi että tämä auto on allergikoiden tähden eläinvapaa ja ettei hän tähän autoon voi ottaa koiraa. Hän sanoi soittavansa toisen taksin paikalle. Hän käski meidän pysyä paikalla ja odottaa. Taksi tulisi pian.

 

Ja aivan oikein. Kohta toinen taksi tulikin ja otti meidät ja koiramme vettä valuvina kyytiin. Kerroimme kuskille tilanteemme ja missä automme on ja ettemme löydä sinne. Olimme vakuuttuneita siitä että ongelmamme on nyt ratkaistu ja muutaman minuutin kuluttua olemme vaunussa vaihtamassa vaatteitamme ja nauramassa tapahtuneelle. Mutta eipäs se niin mennytkään.

 

Taksikuski vaikutti varmalta. Hänen mielestään kuvauksemme auton sijainnista sopii vain muutamaan paikkaan. Hän esitti että lähdetään etsimään autoa automme todennäköisimmästä sijaintipaikasta. Hän ajoi eniten uskomaansa paikkaan, mutta se oli väärä paikka. Auto ei ollut siellä. Sitten hän sanoi että jos autonne ei ole täällä, silloin minä tiedän missä se on. Hän ajoi sinne. Mutta sekään ei ollut oikea paikka. Hän sanoi: "Jos autonne ei ole täälläkään, sitten se  on varmasti ...... " Hän ajoi meidät kolmanteen, ja ehkä vielä neljänteenkin paikkaan. Mutta aina väärään paikkaan. Autoamme ei löytynyt.

 

Nyt meillä oli ongelma sillä, taksikuskilta loppuivat vaihtoehdot. Me yritimme kertomasta päästyämmekin kertoa ja vakuuttaa hänelle minkälaisessa paikassa automme on. Taksikuski alkoi huolestua. Hän vaikutti nyt kiusaantuneelta. Ehkä hän ajatteli meidän pilailevan hänen kustannuksellaan ja että kyseessä on piilokamera. Lopulta hän sanoi miltei vihaisena, ettei sellaista paikkaa ole olemassakaan josta me puhumme. Hänen mielestään hän on jo käyttänyt meitä kaikissa mahdollisissa auton sijaintipaikoissa. Hän sanoi tuntevansa tämän kaupungin kuin omat taskunsa, sillä hän on syntynyt tässä kaupungissa ja elänyt täällä koko ikänsä. Sitä paitsi hän on ajanut täällä taksia kaksikymmentä vuotta. Hän alkoi kyseenalaistaan uskottavuuttamme. Tässä tilanteessa olin todella huolestunut. En tiennyt mitä tehdä. Tuleeko meidän jättää taksi ja jäädä kadulle sateeseen vai mennä hotelliin? Mutta auto ja vaunu? Miten ja koska ne löydettäisiin? Kuka ne etsii? Poliisiko on ainoa toivomme?

 

Taksi oli tilanteen lukkiutumisen tähden ja neuvottelun ajaksi pysäköinyt eräälle parkkipaikalle. Siinä me istuimme taksissa neuvottelemassa mitä tehdä. Olimme kiertäneet kaupunkia kolme varttia.  Vaimoni näki edessämme ravintolan tai jonkunlaisen ruokapaikan. Hän ehdotti että mentäisiin kysymään sieltä. Minä pidin ajatusta hullutuksena ja täysin utopistisena. Mikäli taksi ei löydä autoamme, kuinka sitten ravintolassa joku tietäisi missä automme on? Jos taksi ei voi auttaa, ei myöskään ravintolan henkilökunta voi meitä auttaa. Tuntui siltä että poliisi on tässä tilanteessa seuraava auton etsijä. Mutta vaimoni nousi autosta ja sanoi käyvänsä kuitenkin kysymässä. Minä jäin taksiin odottamaan ja "väittelemään" kuskin kanssa. Kummallakin tuntui kärsivällisyys olevan koetuksella.  

 

Vaimoni viipyi huolestuttavan pitkään. Mutta minä ja taksikuski odotimme kärsivällisesti. Lopulta vaimoni tuli takaisin. Hän oli mennyt ravintolan kassalle ja kertonut tilanteemme ja kysynyt kassalla olleelta nuorelta naiselta missä automme voisi olla. Nainen oli puistanut päätään. Sillä aikaa vaimoni taakse oli tullut mieshenkilö jonottamaan kassalle pääsyä. Hän kuuli vaimollani olevan ongelma. Hän kysyi että mikä hänen ongelmansa on. Vaimoni kertoi hänelle tilanteemme ja auton sijainnin tunnusmerkit. Silloin mies sanoi missä hän uskoo että automme on. Hän kertoi paikan ja sanoi että siellä se varmasti on. Nyt vaimoni sanoi taksikuskille sen paikan nimen. Silloin kuski sanoi: "Niin tietenkin! Olisihan minun pitänyt se tietää, siellä tietenkin autonne on."  Hän ajoi meidät paikalle ja auto oli siellä.

 

Päästyämme vaunuun totesimme että olimme olleet eksyksissä ja etsineet autoa sateessa n. kaksi tuntia. Olimme läpimärät ja väsyneet mutta huojentuneet sillä, tämä vakava ongelmamme oli nyt ratkennut ja me saimme kuivat vaatteet päälle. Paikallinen taksi oli auttanut meitä kärsivällisesti vaikka kärsivällisyyttä koeteltiinkin puolin ja toisin. Auton etsimisen aikana pelkäsin mitä tämä kaikki tulisi maksamaan. Taksikyyti kun ei ole halpa. Mutta kun auto löytyi ja maksun aika tuli, minä totesin hinnan hyvin kohtuulliseksi ja jopa halvaksi. Olin odottanut suurempaa laskua. Taksi ei ehkä ottanut niin paljon kuin hänellä olisi ollut oikeus.

 

Tämä tapaus opetti minulle että vieraalla paikkakunnalla kannattaa aina kirjoittaa auton sijainnin osoite paperille ja ottaa myös paperi mukaan, varmuuden vuoksi. Kannattaa kirjoittaa osoite ylös vaikka tuntuisi siltä että osoite on helppo muistaa ja autolle on helppo löytää. Jos sitten sattuu niin että eksyy, auto löytyy helposti kysymällä paikallisilta.  Mutta jos ei ole antaa mitään osoitetta, taksillakin voi olla vaikea tietää missä se auto on.

 

Meillä oli hyvä tuuri siinä että vaimoni kohtasi ravintolassa paikallisen miehen jolla oli hyvä paikallistuntemus. Tai sitten hän oli Jumalan enkeli jonka Jumala oli lähettänyt opastamaan meidät autolle. Olimmehan pyytäneet Jumalalta apua. Kuinka se niin sattui että taksi pysähtyi ravintolan eteen jossa tämä mies sattui olemaan? Kuinka se niin sattui että vaimoni sai idean kysyä ravintolasta? Hyvää tuuria tai Jumalan johdatusta!

 

Enkeleitä on ja he ovat Raamatun mukaan lähetetty taivaasta niiden avuksi jotka tulevat pelastumaan ikuiseen elämään. Emme kuitenkaan ole ilman vaikeuksia, mutta näissä vaikeuksissa, mitä kohtaamme, Herra auttaa kun käännymme Hänen puoleensa. Olen usein saanut kokea tällaista. Kerron näitä tapauksia tällä sivustolla todistuksissani.

 

"Kenelle enkeleistä hän on koskaan sanonut: "Istu minun oikealle puolelleni, kunnes minä panen vihollisesi sinun jalkojesi astinlaudaksi"? Eivätkö he kaikki ole palvelevia henkiä, palvelukseen lähetettyjä niitä varten, jotka saavat periä pelastuksen?" (Hebr 1:13-14).

 

Jumala näkee ja tietää kuka tulee uskoon ja pelastuu. Hänelle Jumala on jo lähettänyt enkelin auttamaan ja varjelemaan häntä. Ja jokaisella uskovalla on hänen enkelinsä mukana joka paikassa. Eihän enkeli jätä uskoon tullutta ihmistä koska Jumala on lähettänyt hänet palvelemaan pelastuksen perijää loppuun asti.

 

Tästä johtuen, ... vaikka tahdon kiitää taksia ja sitä ravintolan miestä, suurimman kiitoksen osoitan ja annan Herralle Jeesukselle Kristukselle.

 

Sanottakoon vielä tähän loppuun ettei kenellekään tule väärinkäsitystä. Enkeleitä ei tule rukoilla eikä puhua heille. Jumalaa tulee rukoilla ja Hänen puoleensa tulee kääntyä kaikissa elämämme asioissa. Jumalan enkelit eivät ota vastaan rukouksiamme ja pyyntöjämme. He ottavat vastaan käskyjä vain Jumalalta. Raamattu ei missään opeta eikä kehota rukoilemaan enkeleitä. 

 

 

 

Joskus yleisillä keskustelufoorumeilla, ja vähän muuallakin, keskustellaan siitä käyttääkö Jumala lääkäreitä sairaiden parantamisessa. Joku voi olla sitä mieltä ettei Jumala paranna lääkärien kautta. Toiset taas väittävät Jumalan käyttävän lääkäreitäkin parantaessaan sairaita. Jotkut ihmiset antavat ymmärtää ettei uskovan tule kääntyä ollenkaan lääkärin puoleen jos hän sattuu sairastumaan. Uskovan kun tulisi vain rukoilla Jumalaa ja uskoa Jumalan parantavan hänet ilman lääkäreitä. Jos siis uskova kääntyy lääkärin puoleen, hän osoittaa ettei hän usko ja luota Jumalan apuun. Hänellä on siis heikko usko. Näin siis voi joku väittää. Mutta tämä asia ei ole niin yksinkertainen.

 

Jumala voi parantaa ilman lääkäriä, mutta Jumala käyttää myös lääkäreitä parantaessaan sairaita. Mutta uskova turvaa aina Jumalaan kaikissa elämän tilanteissa, niin myös kohdatessaan sairauden. Ja Jumala toimii sitten kenen kautta Hän näkee hyväksi toimia ja miten Hän tahtoo vaikuttaa uskovan hyväksi. 

 

Kerron erään tapauksen tähän aiheeseen liittyen. 

 

Minulla oli vatsaongelma johtuen runsaasta kahvin kulutuksestani. Minä en kuitenkaan ymmärtänyt kahvin kulutuksellani olevan mitään tekemistä vatsaongelmani kanssa. Olin ollut paastossa pitemmän aikaa vatsani tähden. Painoni oli pudonnut huomattavasti. Menin lääkäriin. Lääkäri tutki ja painoi vatsaa ja sanoi sen tuntuvan hyvältä. Minua se hämmästytti koska olin varma että vatsassani on vika jonka hyvä lääkäri voi helposti todeta. Uskoin joutuvani jopa leikkauspöydälle. Lyhyen tutkimuksen tehtyään lääkäri löi kämmenellään kevyesti reiteeni ja sanoi: "Sinun pitää alkaa syömään, että saat vähän lihaa reiteen, et voi näyttää tuolta". 

 

Hän istui alas ja piti minulle ravintoluennon ja alkoi kuulustella minua. Hän kysyi mitä syön ja kuinka paljon ja mihin aikaan sekä juonko kahvia ja muuta semmoista. Minä kerroin rehellisesti kuinka paljon juon kahvia joka päivä. Siihen tohtorisetä tokaisi: "Se ei ole hyvä." Totesin kiusaantuneena ettei minulla ole koskaan ollut mitään ongelmaa kahvin kanssa. Siihen lääkäri sanoi: "Mutta sinä et ole enää nuori". Ymmärsin hänen tarkoittavan että iän myötä voi kahvistakin muodostua terveysongelma. Tähän jäi keskustelumme kahvista, mutta vielä vähän aikaa hän motivoi minua aloittamaan syömisen.

 

Sitten lääkäri lähti huoneesta ja minä jäin yksin huoneeseen. Ymmärsin että vastaanotto on päättynyt ja minun tulee lähteä kotiin. Totesin mielessäni etten saanut mitään apua, en mitään lääkkeitä, ja että käyntini tohtorilla oli turha ja olin 300 Skr köyhempi. Olin saanut ainoastaan ravinto- ja kaloriluennon ja käskyn alkaa syömään. Nämä lääkärin antamat neuvot  ja "hoito" tuntuivat huonoilta neuvoilta ja huonolta hoidolta. Olinhan paastossa juuri siitä syystä etten voinut syödä koska vatsa ei ollut toiminut, eikä vieläkään toimi. 

 

Tultuani kotiin aloin pohtimaan terveydellistä tilannettani ja lääkärillä käyntiäni. Totesin lääkärin olleen huono lääkäri, tai hän ei välittänyt minusta ja suhtautui välinpitämättömästi ongelmaani. Siksi hän ei antanut minulle mitään hoitoa eikä lääkettä. Hän oli siis yksinkertaisesti ja rehellisesti todettuna erittäin huono lääkäri, minä ajattelin itsekseni. Ja minua suututti lääkärin välinpitämättömyys minua kohtaan.

 

Sitten aloin järkeilemään asiaa. Tiesin lääkärin olevan terveyskeskuksen johtava vanhempi kokenut lääkäri. Tästä johtuen hän ei voi olla huono lääkäri. Totesin mielessäni että hänen täytyy olla hyvä lääkäri. Jos hän on hyvä lääkäri, hän antoi minulle hyviä ohjeita ja hyvää "hoitoa". Tältä perustalta mietin mitä hän sanoi minulle. Hän sanoi kaksi asiaa:

 

1. Sinun täytyy alkaa syömään.

2. Kahvin runsaasta juonnista hän totesi: "Se ei ole hyvä." ja "Sinä et ole enää nuori."

 

Hänen mielestään siis kahvi on syyllinen vatsani reistailuun. Päätin että teen juuri niin kuin lääkäri oli käskenyt minun tehdä. Päätin myös kokeilla jos kahvi on ongelmani syy. Aloin syödä varovasti (olin ollut pitkään paastossa). Lopetin myös kahvin juonnin täysin. En saanut mitään abstinenssi vaivoja. Kahvin lopettaminen sujui ilman mitään ongelmia.  

 

Muutaman päivän kuluttua huomasin että vatsavaivani olivat poissa. Olin tullut terveeksi vaivastani. Minä olin todennut lääkärille vähän kiusaantuneena, ettei kahvista ole koskaan ollut minulle mitään ongelmia. En tiennyt että vatsavaivani johtuivat kahvin runsaasta kulutuksestani. Mutta lääkäri tiesi sen ja osasi välittää tietonsa hyvin ja varovasti. Nyt kun lopetin kahvin juonnin, vatsani toimi hyvin ja yleinen vointini myös parani huomattavasti.

 

Voin siis todeta jo omasta kokemuksestanikin käsin että Jumala auttaa myös lääkäreiden kautta ja lääkärit ovat Jumalasta. Minun kohdallani tämä on monta kertaa ollut totta. Jumala käytti lääkäriä nyt tässä vatsaongelmassani ja sen parantamisessa. Ja tämä rukouksen kautta.

 

Minä olin nimittäin joitakin päiviä aikaisemmin rukoillut ihan vakavissani Jeesusta Kristusta kertomaan minulle mikä minua vaivaa ja mistä vatsaongelmani johtuvat. Olin pyytänyt Herraa ilmoittamaan minulle jos itse voin tehdä jotakin parantuakseni. Olin pyytänyt Häntä sanomaan minulle mitä minun tulee tehdä.

 

Joitakin päiviä tämän vakavan rukoukseni jälkeen olin hengellisessä tilaisuudessa seurakunnassa jossa käyn hyvin harvoin. Siellä kaksi minulle tuntematonta nuorta miestä tuli luokseni. He tahtoivat rukoilla sairaiden puolesta ja kysyivät onko minulla joku vaiva tai sairaus. He rukoilivat puolestani että Jeesus parantaisi vatsavaivani. Sen jälkeen tuli vielä eteeni pieni tyttö, ehkä 8 -vuotias. Hänkin rukoili puolestani. Hänen rukouksensa oli lyhin kuulemani rukous sairaan puolesta: "Jeesus, paranna tämä mies".

En siinä kokenut mitään, mutta ajattelin Jumalan parantavan minut koska kolme henkilöä oli rukoillut puolestani. Se ei pitäisi olla sattuma vaan Jumalan johdatus ja suunnitelma. Muutama päivä tämän jälkeen olin lääkärin vastaanotolla. 

 

Jumala siis käytti minun omaa vakavaa rukoustani ja näiden nuorten keskittynyttä  antaumuksellista ja vakavaa rukousta. Ja tietysti lapsen rukousta. Sitten lääkärin kautta Jumala antoi minulle ohjeet mitä minun tulee tehdä jotta parantuisin.

 

Joskus meillä voi olla vaivoja, ja jopa sairauksia, sen tähden että syömme väärin tai juomme liian paljon kahvia tai käytämme muita vahingollisia aineita jotka aiheuttavat vaivamme. Voimme parantua muuttamalla ruokavaliota ja lopettamalla vahingollisten juomien käytön. Silloin Jumala voi parantaa "luonnollisesti" lääkärin ohjeiden ja niiden noudattamisen kautta. 

 

Mutta tärkeintä on itse kääntyä Jumalan puoleen vakavassa rukouksessa ja odottaa Hänen vastaavan rukoukseen. Hän kuulee ja vastaa kun me rukoilemme Häntä vakavissamme ja tarkoitamme sitä mitä sanomme Hänelle. 

Sydämelläni on kirjoittaa vakavasta aiheesta. Tämä liittyy ihmiselämään mitä suuremmassa määrin. Siis tällaista se elämä useimmiten, jos ei aina, on. 

 

Nyt viime aikoina on nettifoorumeilla runsasta keskustelua erilaisista eksytyksistä. Yleensä   puhuttaessa eksytyksistä puhutaan kristillisten seurakuntien sisäpuolella esiintyvistä eksytyksistä. Mutta suurimmat ja vakavimmat eksytykset esiintyvät kuitenkin kristillisten seurakuntien ulkopuolella. Nämä eksytykset eksyttävät monin verroin enemmän ihmisiä kuin seurakuntien sisäpuolella mahdollisesti olevat eksyttäjät.  

 

Näillä eksytyksillä tarkoitan kaikkea sellaista toimintaa ja puhetta joka vie ihmistä poispäin  Herrasta Jeesuksesta Kristuksesta. Tai toimintaa tai puhetta ja vaikutusta joka pitää ihmistä erossa/poissa Jeesuksesta Kristuksesta niin että ihminen ei tule Jeesuksen luokse eikä usko Häneen. Tällaisia eksytyksiä ovat kaikenlaiset taistelulajien harrastukset, jooga, noituus; Harry Potter elokuvat, elokuvat yleensä, selvännäkijät, kaukoparantajat, erilaiset uskonnot kuten esim. Islam ja Jehovan Todistajat, hinduismi, ateismi, Ufot, evolutionismi, yms. uskonnot ja uskontoihin verrattavat ideologiat.  Jopa jatkuva musiikin kuuntelu, jatkuva älypuhelimen näppäily hiljentää Pyhän Hengen äänen ihmiselle niin että ihminen "ei ole kuulolla" eikä kuule eikä kuuntele Jumalaa. Kaikki nämä pitävät ihmisiä otteessaan eivätkä päästä ketään ”uhriaan” Jeesuksen Kristuksen luokse. Oikea Jumalasta tullut oppi, puhe ja vaikutus vie ihmistä Jeesuksen Kristuksen luokse pelastumaan ja saamaan ikuisen elämän.

 

Kerron nyt eksytyksistä jotka pitivät minua vankinaan nuoruusvuosinani.

 

Olin voimakkaan eksytyksen vaikutuspiirissä 1980 luvun lopulla jolloin Jumala kutsui minua yhteyteensä elämään kanssaan. Vapauduin tästä eksytyksestä kertaheitolla helmikuussa 1991 tullessani uskoon ja koettuani uudestisyntymisen ihmeen. Siihen hetkeen asti olin kuunnellut ja totellut (seurannut) Saatanaa. Mutta en silloin ymmärtänyt ketä itse asiassa tottelen ja seuraan. Saatana kun ei tule hiilihanko kädessään eikä sarvet päässä. Hänen puheensa ja vaikutuksensa ihmiseen on useimmiten ihmiselle huomaamatonta. Siksi se on vaarallinen eksytys. 

 

Elämäni oli kuitenkin melko siivoa ja hyviä tekojakin. Mutta se oli elämäni ehkä vakavin ja suurin eksytys koska sen vaikutus piti minua erossa Herrasta Jeesuksesta Kristuksesta ja vei minua jopa kauemmaksi Jeesuksesta. Mitä siis tarkoitan?

 

Minulle puhui Jumalan Henki ja Saatanan henki. Jumalan Henki kehotti minua tekemään täydellisen kokosydämisen parannuksen, tulemaan Jeesuksen Kristuksen luokse ja antamaan itseni Jeesukselle Kristukselle ja seuraamaan Häntä. Jumalan Henki veti minua siis Jeesuksen Kristuksen luokse.

 

Saatana puhui minulle päinvastaista tekstiä. Hän sanoi, ettei minun kannata tehdä uskon ratkaisua koska en sen jälkeen saa tehdä mitään syntiä ja minun pitäisi vieläpä tunnustaa syntini ihmiselle. Saatana sanoi ettet sinä kuitenkaan kykene elämään synnittömästi. Ei sinusta tule oikeaa uskovaa, niin ei kannata tehdä parannustakaan eikä edes yrittää. Jatka vain entiseen tapaasi, niin saat elää juuri niin kuin tahdot. Olet vielä nuori ja usko kuuluu ensisijaisesti vanhoille ihmisille. Ei sinun tarvitse vielä tulla uskoon. Voit alkaa tosiuskovaksi sitten vanhana. Sitä paitsi; jos nyt teet uskon ratkaisun, sinun pitää tunnustaa Jeesus ihmisten edessä, ja sitä sinä et tietenkään voi tehdä, sehän on suuri häpeä aikuiselle miehelle.

 

Sitten kun Jumala oli vienyt minut siihen pisteeseen, että päätin tehdä uskon ratkaisun kaikesta huolimatta, jopa Saatanakin alkoi antamaan myöten. Hän näki etten enää uskoisi hänen valheitaan ettei minun tarvitsisi tulla uskoon, tehdä parannusta ja seurata Jeesusta. Niin hän muutti taktiikkaa. Hän sanoi että on oikein tehdä uskon ratkaisu, niin sinun tuleekin tehdä. Mutta ei sitä ratkaisua tarvitse tehdä justiinsa nyt. Ei sillä asialla niin kiire ole. Voit odottaa kesään tai syksyyn tai ensi vuoteen. Vihollinen siis pyysi minua siirtämään lopullista ratkaisuni päivää. 

 

Kun ensimmäisen kerran menin hengelliseen kokoukseen tutkimus- ja kokeilumielellä ja sain siellä voimakkaan hengellisen kokemuksen, Saatana oli jälleen muuttanut taktiikkaa ja sanoi: "Sinä olet jos uskossa koska Jeesus siunasi sinua niin voimakkaasti. Eihän Hän muuten olisi siunannut sinua. Älä koskaan enää mene helluntaiseurakunnan kokouksiin, et tarvitse hellareita (seurakuntaa). Kaikki on nyt hyvin ja olet jo uskossa.”

 

Kun seuraavan viikon lauantaina kuitenkin menin jättäytymään ja annoin itseni Jeesukselle Kristukselle ja polvistuin Hänen eteensä, Saatana ei ollut jättänyt minua. Hän tuli rinnalleni ja puhui minulle. Hän alkoi saarnata ajatuksiini kauhistuttavinta saarnaansa mitä olin häneltä "kuullut". En ymmärtänyt kuka minun ajatuksiini puhuu. Luulin kaikkien ajatuksieni olevan minun omia pohdintojani syntyneestä tilanteestani.

 

Siihen hetkeen Jumalan palvelija toi minulle Jumalan Sanan. Tämä Sana oli täydellinen vastakohta sille saarnalle jota olin itselleni saarnannut. Silloin ymmärsin kuka minulle oli puhunut. Minulle tullut Jumalan Sana pelasti minut Saatanan valheverkosta ja minä vapauduin. 

 

Tämä hengellinen taistelu on niin todellista, niin todellista. Ketä me kuuntelemme ja ketä seuraamme? Voit lukea tuon Saatanan saarnan "Uskoon tuloni" tekstistä. Se löytyy "Jättäytyminen" otsikon alta. http://www.jaikal.se/48683125

 

Saatanan on suurin eksyttäjä. Hän voi tulla missä muodossa tahansa. Hänen tarkoituksensa on pitää ihminen erossa Herrasta Jeesuksesta Kristuksesta. Miten hän sen sitten tekee yksilön kohdalla, riippuu meistä. Hän puhuu meidän ajatuksiimme asioita joita luulemme omiksi pohdiskeluiksi. Hän puhuu yleensä sellaista tekstiä jota me helposti uskomme, joka menee meille jakeluun. Se kuulostaa niin järkevältä ja hyvältä, ja usein myös totuudelta. Mutta Saatana on valehtelija ja valheen isä. Häntä ei kannata kuunnella.

 

Mistä sitten voi tietää mikä vaikutus on Saatanasta ja mikä vaikutus ja puhe on Jumalasta. Sen tietää siitä että Saatana pitää sinua erossa Jeesuksesta Kristuksesta ja Jumala vie sinua Jeesuksen Kristuksen luokse. 

 

Norjalaiset ovat tehneet elokuvan "Skam". Elokuva kertoo nuorista ja heidän suhteistaan seksiin ja omaan seksuaalisuuteen. En itse ole katsonut elokuvaa enkä katso. Mutta eilen illalla Ruotsin uutisissa, taisi olla "Rapport", kerrottiin tästä elokuvasta ja kuinka se on suosittu ympäri maailmaa. Uutislähetyksessä haastateltiin nuoria, jotka olivat katsoneet elokuvan. Tytöt halasivat tyttöjä ja pojat halasivat ja suutelivat poikia. Eräs nuori sanoi näin: "Elokuva "Skam" on antanut meidän nuorten ymmärtää, että me saamme olla oma itsemme ja elää vapaasti niin kuin tahdomme." Hän viittasi seksuaaliseen vapauteen jota tämä elokuva mainostaa hyväksyttävänä tapana elää.

 

Minä huomaan että sama eksyttävä Saatanan henki, joka puhui minulle ”vapaudesta” ollessani herätyksessä, puhuu "Skam" elokuvan sanoman kautta tämän päivän nuorille. Saatana sanoo: "Elä justiinsa niin kuin tahdot. Elä täydellisessä seksuaalisessa vapaudessa; rakasta ketä tahdot, kenen kanssa tahdot. Älä anna kenenkään tuomita sinua siitä mitä ja kuka olet ja miten elät." Tällaista oppia noudattava ihminen noudattaa riivaajien oppia ja kumartaa Saatanaa.

 

Joku on sanonut: "Jos yhtä kumarrat, toista pyllistät". Ymmärrättekö???

 

Viime vuosina uskoviin kohdistuneet vainot ovat lisääntyneet. Ne ovat vielä Suomessa ja Pohjolassa sanojemme kovaa vastustusta, mutta kuinka kauan se jää tähän. Ihmiset herjaavat Jumalaa ja Jumalan lapsia ja Jumalan Sanaa, Jumalan tahtoa ja suunnitelmaa ihmiselle. He siis pyllistävät Jumalalle kun he kumartavat Saatanaa.

 

Jos jotakin sattuu kiinnostamaan nämä minun eksytykset ja Jumalan puheet ja Saatanan puheet minulle, voit lukea uskoon tulo kertomukseni. Siinä minä kerron rehellisesti tuntemuksiani ja ajatuksiani. Miltei kaikkien ajatuksieni ja tuntemuksieni lähde oli joko Jumalassa tai Saatanassa. Kuka meille milloinkin puhuu? Huomaa tämä http://www.jaikal.se/48683125

Löysin netistä kaksi todistusta jotka ovat niin liikuttavia että on suorastaan pakko panna tänne jotta sivustoni lukijat voisivat nähdä ja kuulla mitä Jeesus Kristus tekee tänäkin päivänä. Sinä voit olla vaikka muslimi, hindu, ateisti, kreationisti, tai joku muu, vaikka syvästi uskonnollinenkin ihminen, mutta Jeesus rakastaa sinua ja tahtoo pelastaa sinutkin. Kyse on siitä oletko kohdannut ylösnousseen elävän Herran Jeesuksen Kristuksen Pelastajanasi? Tästä on kysymys. Kysymys on ihan valtavista asioista. Kyseessä on ikuisuusasiat. 

 

Mutta en tästä tämän enempää tässä tekstissäni. Ota aikaa ja katso ja kuuntele tämä video. Siinä somalipariskunta todistaa uskoon tulostaan. Ensin nainen ja sen jälkeen mies todistaa. Mikäli et jaksa katsoa alusta, ensimmäinen todistus alkaa kohdasta 8,45 min. Todistus on hyvin voimakas. Mies todistaa vaimonsa jälkeen yhtä voimakkaan todistuksen, jaa - ehkä vielä voimakkaamman todistuksen omasta uskoon tulostaan.

 

http://www.uskotv.fi/saarnat/somalipariskunnan-tie-jeesuksen-seuraajiksi/

 

Senaste kommentarer

07.08 | 10:48

Jag gillar också Heliga andens kraft

...
23.07 | 04:00

Pelastusta ei voi ansaita mitenkään. Se on Jumalan lahja meille Jeesuksessa Kristuksessa. Mutta Jeesuksen Herraksi tunnustaminen pelastaa, Raamattu todista niin

...
22.07 | 12:38

Room 10 tunnustus ei ole lakia jota suorittamalla tienataan pelastus. Pelastusta ei saada teoilla, Ef 2.

...
17.12 | 22:39

Siunausta, tuo oli hyvä ja selkeä alustus. Vaikka saankin olla jo uskossa, mutta vahvistua voi Aina yhteisestä uskosta Jeesukseen Kristukseen, meidän Herraamme

...