HENKIKASTE

Kerron Pyhän Hengen täyteydestä

Uskoon tulo on vasta alku Jumalan kanssa kulkemiselle.

Uskoon tulossa astutaan Jumalan meille valmistamalle tielle. Uskossa eläminen on kulkemista eteen päin tällä Jumalan suunnittelemalla ja valmistamalla tiellä. Uskon tiellä tarvitsemme Jumalan yliluonnollista Voimaa Pyhää Henkeä. Siksi Herra antaa Pyhän Hengen tiellä kulkeville omilleen.  

Pyhän Hengen täyteys ei ole pelastuksen edellytys eikä vaatimus pelastukseen. Pyhän Hengen täyteys on annettu lahjaksi pelastetulle Jumalan lapselle.  Herralla on paljon siunauksia varattuna omilleen. Näistä siunauksista yksi on juuri Pyhän Hengen täyteys. Pyhä Henki on kuitenkin paljon enemmän kuin siunaus. Tästä enemmän tämän kirjoituksen lopussa ja kirjoituksissani "Pyhä Henki seurakunnassa" ja "Kolminaisuus".

Huomaa että Raamatun Sana on totta. Se, mitä Raamattu kertoo ja mitä apostolit ja alkuseurakunta kokivat, sen voit sinä ja minä kokea tänä päivänä. Kaikki perustuu siihen tosiasiaan että Jeesus Kristus on sama Jumala tänäkin päivänä. Ei Hän ole muuttunut. Apostolit olivat tavallisia yhtä vajavaisia ihmisiä kuin sinä ja minä. Mutta heillä oli Jumala Jeesuksessa Kristuksessa.
He olivat myös ottaneet vastaan Pyhän Hengen (Apt 1:4-8, 2:1-4, 8:14-19).

 

Tällä kertomuksellani tahdon sanoa; Puheet Pyhästä Hengestä ja Pyhän Hengen täyteydestä eivät ole pelkkiä hengellisiä teorioita. Hengen täyteys toimii vielä tänäkin päivänä. Sinä voit täyttyä Pyhällä Hengellä ja puhua uusilla kielillä jos tahdot ja janoat sitä. Jeesus sanoi: "Jos joku janoaa, tulkoon minun tyköni ja juokoon!"  http://www.youtube.com/watch?v=uBBsqJ7dvBI&feature=related

Pyhän Hengen lahja on luvattu uskovana kastetulle uudestisyntyneelle Jumalan lapselle. Oletko uudestisyntynyt? Oletko kastettu uskovien upotuskasteella? (Apt 2:38-39). Minun kohdallani se tapahtui heti kasteen jälkeen. Se tapahtuu myös sinulle. Usko ja ota vastaan Jeesuksen nimessä.


Mutta, se uskovien upotuskaste? Tässäpä se ongelma on monella.

 

Olin itse tuon kysymyksen edessä 1990 luvun alussa. Olin tullut uskoon ja Jumala johdatti minut helluntaiseurakuntaan. Ennen uskoon tuloani minulla ei ollut mitään tarkoitusta liittyä helluntaiseurakuntaan. Helluntailaiset olivat mielestäni harhaoppisia hihhuleita joita minun tulisi välttää. Nyt olin kuitenkin saanut suuren Jumalan Sanan nälän. Havaitsin helluntailaiset rakkaiksi sisariksini ja veljiksini. He rakastivat minua ja minä heitä. Näin minä koin. Halusin nyt käydä kaikissa seurakunnan järjestämissä tilaisuuksissa kuulemassa Jumalan Sanaa ja tapaamassa löytämiäni uuden suuren perheeni jäseniä. Halusin myös liittyä seurakunnan jäseneksi.  

 

Mutta, oli yksi ongelma. Tiesin helluntailaisten kastavan upottamalla jokaisen seurakunnan jäseneksi pyrkivän.  En voinut ajatellakaan vain käyväni kaikissa tilaisuuksissa liittymättä seurakuntaan. Ajattelin sen olevan seurakunnan hyväksikäyttöä. Koin olevani yksi heistä ja kuuluvani tähän joukkoon. Minulla oli kuitenkin luterilainen ja laestadiolainen tausta. Ymmärsin että on vain yksi kaste. Miten nyt saisin tietää mikä kaste on se Jumalan asettama yksi kaste? Tässäpä kysymys. Tiesin vastauksen, jos kysyisin ihmisiltä. Vastaus riippuisi siitä, minkä seurakunnan edustajalta kysyisin. En näin ollen voinut kysyä ihmisiltä.  

Olin epävarma siitä mitä tehdä, kunnes huomasin että, voisin kysyä suoraan Jumalalta. Näin teinkin. Herra sanoi lyhyesti ja ytimekkäästi: "lue Raamattua". Luin Raamattua. Huomasin uskovien upotuskasteen raamatulliseksi ja oikeaksi kasteeksi. En löytänyt yhtään Raamatun jaetta, jossa olisi käsketty kastaa ja kastettu sylivauvoja. Alkuseurakunta kastoi vain uskoon tulleita ihmisiä. Niin pyysin seurakunnan pastoria kastamaan minut. Minut kastettiin toukokuussa 1991 uskovien upotuskasteella. Se oli siunattu tilaisuus.


Jeesus  Johannekselle: "Näin me täytämme kaiken vanhurskauden."


Seuraava päivä oli todella erikoinen. Olin valtavan rakkauden ympäröimä heti aamulla herättyäni. Koin uivani Jumalan rakkaudessa. Olin ikään kuin pumpulimaisessa "massassa". Tuo "massa" oli Rakkaus. Tuntui siltä että kävelin liidellen maanpinnan yläpuolella. Askeleeni olivat keveitä ja pehmeitä koska astelin Rakkaudessa. Jumalan läsnäolo oli niin valtava. Jumalan rakkaus minua kohtaan mursi minut täysin. Minä myös rakastin Jeesusta aivan käsittämättömän paljon. Rakastin kaikkia ja kaikkea. Jumalan  rakkauden kokemisen tähden kyynelehdin koko päivän aamusta iltaan. Jeesus rakasti minua ja minä Häntä. En ole koskaan ennen sitä, enkä sen jälkeen kokenut mitään niin suurta rakkautta. Olin vanhempieni kanssa veljeni luona tuon päivän. He puhelivat keskenään maallisia asioita ja minä ihmettelin sitä. Kuinka he voivat puhua noin vähäpätöisiä ja turhia asioita kun minä kirjaimellisesti uin Jumalan läsnäolossa; Rakkaudessa? Eivätkö he näe ja ymmärrä mitä minulle tapahtuu? Näin ajattelin.
Ajatukseni olivat Jeesuksessa ja vain Hänessä. En ollut kiinnostunut mistään muusta. Jeesus oli minussa ja minun kanssani todellisempana kuin koskaan aikaisemmin.
   


Sitten tuli kesäloma ja minä matkustin vanhempieni luokse kesäksi Suomeen. Kesä kului normaaleissa tutuissa merkeissä.

Syksyllä seurakuntaan tuli kaksi Herran palvelijaa. He pitivät viikonlopun aikana kokoussarjan Pyhästä Hengestä ja Pyhän Hengen täyteydestä. Asuin tilapäisesti kokoussarjan ajan kaverini asunnossa pitkän kokousmatkani tähden. Kaverini oli isänsä luona nuo päivät. Olin siis yksin asunnossa. Tahdoin saada Apt. 2. luvun mukaisen henkikasteen ja puhua kielillä samalla tavalla kuin alkuseurakunnan uskovat ja kotiseurakuntani uskovat puhuivat. Tahdoin täyttyä Pyhällä Hengellä niin kuin hekin olivat täyttyneet. Menin eteen esirukoukseen jokaisen saarnan jälkeen. Puolestani rukoiltiin että täyttyisin Pyhällä Hengellä. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut.

Ollessani toista kertaa Herran palvelijan käsien alla rukoiltavana, eikä mitään näyttänyt tapahtuvan, hän sanoi minulle: "Ei minulla ole koko iltaa aikaa sinulle. Minulla on muitakin joiden puolesta minun tulee rukoilla." Sitten hän nousi ja rukoili toisten uskovien puolesta. Minä jäin yksin polvilleni. Hämmästyin hänen yllättävää ja tylyä sanaansa. 

Loukkaannuin mielessäni koska koin hänen suhtautuvan minuun halventavasti. Nousin ja istuin takaisin paikalleni. Katselin kuinka tuo vanha saarnaaja rukoili toisten uskovien puolesta. Jotkut uskovat näyttivät todella täyttyvän Hengellä, mutta minä en ollut kokenut yhtään mitään.
 
Minulla tuli hyvin pahoja ajatuksia saarnaajaa kohtaan. Mietin mitä pahaa sanoisin hänelle. Päätin illan päätteeksi viimeisenä ihmisenä mennä puhuttelemaan häntä. Sanoisin hänelle suorat sanat. Sanoisin hänelle mitä minä ajattelen hänestä ja hänen toiminnastaan. Sanani eivät todellakaan olisi kilttejä. Olin hyvin loukkaantunut ja jopa vihainen hänelle.
 
Siinä istuessani ja miettiessäni mitä loukkaavaa sanoisin hänelle, sain muunkinlaisia ajatuksia. Ajatukseni tulivat kiltimmiksi ja nöyremmiksi. Kokouksen lopussa saarnaaja oli yksin salin edessä. Menin puhuttelemaan häntä. Sanoin hänelle näin: "Minä olen ollut esillä jo kaksi kertaa mutta en ole osannut ottaa vastaan Pyhää Henkeä kun olen tällainen juntti kuin olen. Minkä virheen olen tehnyt? Miten Pyhä Henki otetaan vastaan?" Saarnaaja piti minulle n.15 minuuttia kestävän raamattutunnin Pyhän Hengen vastaan ottamisesta. Sen jälkeen hän pyysi minua tulemaan seuraavan päivän kokouksiin. Menin asunnolle ilman henkikastekokemusta mutta toiveikkaana.  

Seuraavassa kokouksessa saarnaaja piti puheen. Hän puhui kaikille kuulijoilleen saman saarnan jonka hän oli edellisenä iltana puhunut minulle. Menin taas esille. Hän siunasi minua ja sanoi että olen jo saanut Pyhän Hengen. Minun tulisi nyt vain kiittää Jeesusta Pyhästä Hengestä ja antaa tulla suustani outoja sanoja. En kuitenkaan siinäkään kokenut yhtään mitään. Kävelin asunnolle lievästi pettyneenä, mutta, toiveikkaana.  
  

Tultuani asuntoon polvistuin heti tuolin eteen pannen kyynärpääni tuolille. Rukoilin siinä muutaman minuutin. Olin nyt saanut saarnojen kautta uskon siihen että minäkin täytyn Pyhällä Hengellä ja puhun kielillä. Sanoin Jeesukselle: "Sinä Herra Jeesus Kristus olet luvannut minulle Pyhän Hengen lahjan. Palvelijasi sanoi kokouksessa, että olen jo saanut Pyhän Hengen. Minun tarvitsee vain avata suuni ja kiittää Sinua Pyhästä Hengestä. Siksi minä nyt vain kiitän Sinua Pyhästä Hengestä ja otan Hänet vastaan tässä ja nyt. Kiitos Jeesus Pyhästä Hengestä. Kiitos, kiitos, kiitos, kiitos, kiitos."

 

Kun näin kiittelin Herraa Pyhän Hengen lahjasta, Herra vuodatti iloa sydämeeni. Ilo kasvoi sisälläni ja pyrki tulvimaan sieltä ulos. Samassa suustani alkoi tulla outoja sanoja. Aloin puhua vierasta kieltä jota en ollut koskaan kuullut. Tiesin että puhun aitoa kieltä jota puhutaan jossakin maassa.Valtava riemu tulvi sydämessäni. Puhuin ja puhuin ylistäen Jumalaa. Muistin Jeesuksen sanoneen Mark 16. luvussa: "Nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat. Minun nimessäni... he puhuvat uusilla kielillä." Riemuitsin valtavasti koska ajattelin tuota Jeesuksen lupausta että se toimii minun elämässäni tässä ja nyt. Jos tämä on totta ja toimii, kaikki muukin mitä Raamatussa on kirjoitettu, on totta. Näin ajattelin mielessäni. Jeesus näytti nyt lopullisesti tunnustavan uskoni Häneen - "Nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat"... - . Eihän Hän olisi kastanut minua Pyhällä Hengellä jos en uskonut Häneen (Mark 1:8). Ajattelin huvittuneena että nyt jo Jeesuskin tunnusti että uskon Häneen. Riemuitsin ja kiitin Häntä.   

 

Seuraavana päivänä menin iltapäivällä erään toisen uskovan kaverini luokse. Olin Hengessä ja pulpahtelin jatkuvasti puhumaan kielillä. Pehmeän ihana olo ja suuri rauha oli minussa sanoin kuvaamattomalla tavalla. Liikkeeni tuntuivat vaimennetuilta. Kaverini huomasi tilani. Hän ehdotti että lähtisimme metsään kävelylenkille ennen illan kokouksen alkamista. Tämä jotta voisimme yhdessä ylistää Herraa vapaasti häiritsemättä toisia ihmisiä. 


Kaverini puhui useita kieliä joita hän ei osaa. Hän puhui siis kielillä niin kuin Paavali kertoo asiasta 1 Kor 12. ja 14. luvuissa. Hän puhui venäjää ja jotain ranskan sukuista kieltä vaihdellen kieliä. Minä puhuin tuntematonta kieltä jonka juuri olin saanut Herralta lahjaksi. Ylistimme Jeesusta metsässä uusilla kielillä ja meillä oli todella siunattu kävelylenkki. Kaverini ei tarvinnut kuin sanoa - "Kiitos Jeesus!" Silloin välittömästi koin valtavan sisäisen ilon ja maljani vuoti yli ja kieleni kääntyi kielilläpuhumiseksi. Suomen kieli ei enää riittänyt ylistämään Jeesusta.

 

Kaverini Jeesus oli kasvanut. Hän sanoi leikillisesti: ”Kuulehan jaikal! Ennen minulla oli niin pieni Jeesus että, Hän olisi taskuun mahtunut, mutta nyt…” Silloin minä taas puhkesin ylistämään Jeesusta puhuen kielillä Pyhän Hengen vaikutuksesta. Niin myös kaverini puhe kääntyi siinä samassa kielilläpuhumiseksi ja ilon täyttämäksi ylistykseksi. Mikä ilo, mikä vapaus!

 

Tultuamme kokouspaikalle, istuimme vierekkäin salin perälle. Meidän takanamme istui muutama teinityttö. Tytöt sipisivät ja naurahtelivat koko kokouksen ajan. Minulla oli vaikeuksia pitää suuni kiinni ja olla hiljaa sillä, niin siunattu oli tuo kokous. Jumalan läsnäolo oli voimakas. Maljani vuotaessa yli tulvi kielilläpuhumiseni. Pyhän Hengen suloinen virta huuhteli sisäistä olemustani. Pelkäsin häiritseväni kokousta. Silloin kaverini teki minulle yllättävän kysymyksen. Hän kysyi jos tyttöjen sipinä ja nauruntirskahdukset häiritsevät minua. Minulla oli sellainen rauha ettei minua olisi häirinnyt vaikka juna olisi ajanut metrin päästä minusta. Siksi kysymys huvitti ja kiusasikin minua. Ajattelin että mitä hän tuollaisia turhia joutavia kysyy.  

 

Kokouksen lopussa menin taas Herran palvelijoiden kätten alle siunattavaksi. He pyysivät minua ylistämään Jeesusta sillä kielellä jonka olen juuri saanut. Kun aukaisin suuni ja aloin puhua kielillä, ylleni tuli valtava Jumalan voima. Puhuin nyt niin voimakkaasti uudella kielellä että koko sali raikui ja kaikki sen kuulivat. Hetken kuluttua Herran palvelija sanoi - "Riittää." Silloin välittömästi Jumalan voima poistui yltäni ja kielilläpuhumiseni loppui niin kuin olisi puukolla virtajohto katkaistu. Hän tunnisti puhumani kielen. Hän oli näet lähetyssaarnaaja ja oli kuullut tuota kieltä lähetyskentällä jolla oli työskennellyt.

 

Tämän jälkeen kävelin vapaasti kokoussalissa. Uskovia istui vielä paikoillaan. Osa oli jo lähtenyt ulos. Herran Henki veti minua kohti erästä veljeä. Henki kehotti voimakkaasti panemaan käteni veljen päälle. En olisi millään tahtonut mennä hänen luokseen ja panna käsiäni hänen päälleen. Olin itsessäni hyvin ujo ja arka. Sitäpaitsi olin vastakääntynyt. Ajattelin että mikä minä olen siunaamaan vanhempaa uskovaa joka vieläpä julistaa Jumalan sanaa seurakunnassa. Henki kuitenkin veti minua kohti veljeä. Ymmärsin kehottavan voiman olevan Jumalasta ja päätin totella Jumalaa. Panin vastahakoisesti käteni veljen päälle ja puhuin voimakkaasti kielillä Pyhän Hengen vaikutuksesta.

Monia vuosia tämän tapauksen jälkeen keskustelin tuo veljen kanssa tästä kokouksesta ja tapahtumista siellä. Hän kertoi että hänellä oli silloin ollut erittäin vaikea aika. Rukoukseni kielillä puhuen Hengessä oli vapauttanut hänet niistä paineista joiden alla hän oli taistellut. Näin Pyhä Henki toimii niiden kautta, jotka Hän saa valtaansa. Pyhän Hengen täyteyden tarkoitus onkin se että, Pyhä Henki hallitsee ja johtaa uskovaa. Siksi Jumala tahtoo täyttää omiaan Pyhällä Hengellä. Tästä lisää edellä. 

 

Tämän kokoussarjan aikana monet uskovat täyttyivät Pyhällä Hengellä. Minun kertomukseni on vain yksi tapaus monien joukossa.


Muistan nuo päivät melko hyvin. Olin saanut opetusta kielilläpuhumisen tärkeydestä. Kielillä puhuva rakentaa itseään. Päätin painaa päälle ja rakentaa itseäni mahdollisimman paljon nyt kun minulla on siihen mahdollisuus armolahjan kautta. Siksi puhuin kielillä ihan jatkuvasti aina kun olin yksin. Tulin sitten taas työmaalle. Nyt pitäisi puhua suomea suomalaisten työtovereideni kanssa. Kun aloin puhua suomea, kaverini katsoivat minuun hämmästyneenä. Minä huomasin heidän hämmästyksen syyn. Puheessani oli ulkomaalainen painotus. Olin puhunut kielillä niin paljon ja pitkään yhtä kyytiä että nyt suomen kielen sanat tuntuivat vaikeilta lausua.

Paavalin julistuksen tarkoitus oli että syntyisi uskon kuuliaisuus Jeesuksen nimeä kohtaan kaikissa pakanakansoissa. Sinun tulee siis totella selvää Raamatun oppia uskovien upotuskasteesta. Raamattu meille nämä asiat osoittaa. Ei uskovien kaste ole ihmisistä. Se on Jumalasta. Jeesus, vaikka Hän oli synnitön Jumalan Poika, meni kolmekymppisenä miehenä upotuskasteelle. Tämän Hän teki näyttäen meille esimerkkiä. Jeesus on tie totuus ja elämä. On turvallista seurata Jeesusta ja aloittaa se Jeesuksen esimerkin mukaisesti kasteella käymisellä.

 

Tottele Jumalaa ja sinäkin saat tuon ihmeellisen Puolustajan, Pyhän Hengen. Hän opettaa sinua. Silloin Jumalan Sana avautuu sinulle ja ymmärrät hengellisiä asioita kokonaan uudessa valossa. Siis, mitä viivyttelet? Juokse kasteelle ja ota vastaan se siunaus mikä kasteeseen liittyy!


https://www.youtube.com/watch?v=z_Ox_G-DlE8



Siunausta

jaikal   

PYHÄN HENGEN VAIKUTUKSIA

Pyhä Henki seurakunnassa on ratkaiseva. Olen edellä kertonut joistakin Pyhän Hengen vaikutuksista yksilöuskovassa ja seurakunnassa. Ilman Pyhän Hengen työtä ja vaikutusta seurakunnassa seurakuntaelämä ja yksilöuskovan henkilökohtainen uskon elämä on kuivaa ja raskasta. Seurakunta ilman Pyhää Henkeä on kuollut seurakunta. Jumala tuo voimansa ja rakkautensa ja elämän seurakuntaan ja yksilöuskovaan Pyhässä Hengessä. Jumala tuo myös läsnäolonsa seurakuntaan Pyhässä Hengessä.   

Tämän henkikastekokemukseni jälkeen minä elin Pyhässä Hengessä ja Herran sylissä. Koin jokaisessa kokouksessa Jumalan läsnäolon ja tulin aina siunatuksi. Uskovien ei tarvinnut pyytää minua ylistämään Jeesusta. Riitti että yksi uskova sanoi -"Kiitos Jeesus", ja minä olin heti Hengessä. Ei ollut yhtään huonoa kokousta. Seuraavassa kerron lisää Pyhän Hengen vaikuttamista asioista.

Muistan erikoisesti erään kokouksen tuolta ajalta. Kokoukseen odotettiin vierailevaa saarnaajaa joka tulisi julistamaan Jumalan Sanaa. Saarnaaja tuli muutaman minuutin myöhässä. Erikoista tuossa tilanteessa oli se että, koko seurakunta oli tullut kokoukseen erittäin hyvissä ajoin. Seurakunta oli istunut paikoillaan aivan hiljaa kymmenen - viisitoista minuuttia. Pyhän Hengen vaikutus oli käsin kosketeltavaa. Harvinainen hiljaisuuuuusss.
 
Kun sitten saarnaaja tuli vaimonsa kanssa ovesta sisään, hänen mukanaan tuli sisään myös näkymätön henkilö. Tämä näkymätön henkilö oli Herra Jeesus Kristus Pyhässä Hengessä. Näin minä koin. Olin tuolloin miltei aina Hengessä, täynnä Pyhää Henkeä, ja hyvin herkkä Pyhän Hengen vaikutuksille. Niin myös tässä kokouksessa.  

Saarnaajan istuuduttua etupenkkiin puhkesin Herran voimakkaassa läsnäolossa puhumaan kielillä. En itse omasta aloitteestani aloittanut kielillä puhumistani enkä varmasti tahtonut esiintyä. Olin itsessäni ujo ja arka. Mutta koin niin voimakkaasti Jeesuksen läsnäolon että en voinut hillitä itseäni. Pulpahtelin jatkuvasti puhumaan kielillä. Taistelin koko kokouksen ajan kielilläpuhumistani vastaan etten vain häiritsisi kokousta. Mutta astia vain pyrki tulvimaan yli. Miten sen tulvan saa hillittyä?  No, ei mitenkään! 

Ymmärsin että kysymyksessä ei ole profetaalisessa Hengessä puhuttu kielilläpuhuminen. Sellaistakin kielilläpuhumista esiintyy. Silloin siinä on profetaalinen voitelu ja sanoma. Mutta minun kielilläpuhumisessa ei ollut mitään sanomaa eikä profetaalista voitelua. Se johtui mielestäni ainoastaan Herran voimakkaasta läsnäolosta ja Pyhän Hengen täyteydestä johtuvasta hengellisestä herkkyydestä. Koko kokous oli Herran läsnäolon täyttämä.  


Toinen vastaava kokemus.

Uskonelämäni alkuvaiheissa en aina kokenut Herran läsnäoloa. Olin joskus laakson pohjalla. Olin nyt ns. "kylmällä paikalla", ainakin omasta mielestäni. En varmasti ollut täynnä Pyhää Henkeä. Pyysin Herraa uudistamaan minut ja uskoni Häneen.

Seurakunta piti telttakokouksia. Paikalle oli tullut uskovia läheisiltä paikkakunnilta, lähinnä helluntailaisia. Teltta oli täynnä väkeä. Tuossa kokouksessa oli myös erikoinen tavallisuudesta poikkeava Herran läsnäolon tuntu. Minä tulin siunatuksi tavalla jota on vaikea kertoa.

Kun kokouksen lopussa kävelin ulos teltasta, minä olin niin Hengen valtaama että olisin tahtonut pudota polvilleni kiittämään ja ylistämään Jeesusta Kristusta. Suloista oli jälleen kokea Herran hyvyyttä. Maljani vuoti taas yli suloisella tavalla. Herra Jeesus oli täyttänyt sen jälleen kerran hyvyydellään Pyhällä Hengellä.  

Minä en kuitenkaan tahtonut polvistua kiitos- ja ylistysrukoukseen koska olin uskovien ympäröimänä ja monet näkisivät minun "hurskastelun". Ajattelin kävellä syrjään yksinäisyyteen ylistämään Jeesusta ihmisten näköpiirin ulottumattomiin. Mutta totesin että se ei ole mahdollista. Ihmisiä oli joka paikassa. Päättelin mielessäni etten pelkää ihmisiä enkä jättäisi polvirukousta johon koin niin suurta vetoa. Totesin että jos olisin yksin, polvistuisin varmasti ylistämään Jeesusta. Päätin että en anna ihmisten läsnäolon vaikuttaa minuun. Niin minä ihmisistä välittämättä polvistuin rukoukseen ja kiitokseen ihmisvirran keskelle.
 
Olin polvillani vain hetken ja näin kuinka minua seurattiin katseilla. Ajattelin nyt että olen fariseus joka rukoilee katujen kulmissa ihmisten nähden. En voisi rukoilla tässä. Nousin ylös ja istuin autooni ja suunnistin kotia kohden. 

Ajaessani autolla tunsin Herran läsnäolon voimakkaasti. Olin "pumpulissa". Minulle tuli sellainen voimakas ajatus että en enää koskaan tahdo murehduttaa Herraa millään synnillä. Kaikki synti kauhistutti minua. Minua hämmästytti tämä voimakas tunteeni synnin hirvittävyydestä ja sen vastenmielisyydestä. En ollut koskaan aikaiseammin kokenut syntiä tällä tavalla. Nyt kaikki synti oli jotakin aivan käsittämättömän vastenmielistä. En tahtonut olla missään tekemisissä minkään synnin kanssa. 

Mietin miten tästä lähtien voisin elää täysin ilman syntiä ja säilyttää tämä Herran suloinen läsnäolo elämässäni. Ajattelin ja pelkäsin että Herra vetäytyisi pois ja minä menettäisin tämän ihanan tunteen jos nyt tekisin vaikka vain vahingossa pienenkin synnin. Jos vaikka rikkoisin vain yhtä liikennesääntöä vastaan. Päätin että en varmasti ajaisi ylinopeutta enkä rikkoisi mitään liikennesääntöä vastaan. Niin ajoin tällä kertaa erikoisen tarkkana ja lainkuuliaisena kansalaisena.

 
Tämä kokemukseni todistaa minulle Pyhän Hengen vaikutuksesta uskovassa. Pyhässä Hengessä Hengen täyteydessä vaeltava ja elävä uskova ei voi tehdä syntiä. Se on mahdottomuus. Sellainen uskova ei saata tehdä syntiä.

Tästä johtuen Pyhän Hengen täyteys ja siinä eläminen on voimakkain ja tehokkain ase taistelussa syntiä vastaan. Pyhä Henki uskovassa kun taistelee uskovan puolesta. Näinhän Raamattu todistaa - "Täyttykää Hengellä..." (Ef 5:18). "Vaeltakaa Hengessä, niin ette lihan himoa täytä. Sillä liha himoitsee Henkeä vastaan, ja Henki lihaa vastaan, nämä ovat nimittäin toisiansa vastaan, niin että te ette tee sitä, mitä tahdotte" (Gal 5:16-17). "...mutta jos te Hengellä kuoletatte ruumiin teot, niin te saatte elää. Sillä kaikki, joita Jumalan Henki kuljettaa, ovat Jumalan lapsia" (Room 8:13-14). 

Mutta uskovan ongelma on juuri siinä että harva meistä uskovista on jatkuvasti ja aina täynnä Pyhää Henkeä (ei kukaan). Siksi me lankeilemme ja epäonnistumme. Mutta Pyhän Hengen täyteys on mahdollista saada ja kokea. Siinä on myös mahdollista elää ja vaeltaa. Kokemukseni todistaa siitä. Myös Jumalan Sana todistaa että se on mahdollista. "Jos me Hengessä elämme, niin myös Hengessä vaeltakaamme" (Gal 5:25).  
 
En usko että olen ainoa uskova jolla on tällaisia kokemuksia Pyhän Hengen syntiä vastaan taistelevasta voimasta. Koska sekä Jumalan Sana, että uskovien oma kokemus, on yhtäpitävä, tämä ei ole mahdottomuus eikä se ole utopiaa.
Jumala tahtoo täyttää omiaan Pyhällä Hengellä jatkuvasti joka päivä jotta me eläisimme Hänen hallintavallassaan. Pyhän Hengen täyteydessä Pyhä Henki uskovassa voittaa, kuolettaa, synnin himot ja houkutukset. Siksi.......


Jeesus oli ja vaelsi täynnä Pyhää Henkeä (luuk 4:1).
Johannes oli ja vaelsi täynnä Pyhää Henkeä (Luuk 1:15-17).     Pietari oli ja vaelsi täynnä Pyhää Henkeä (Apt 2:1-4, 4:8).
Stefanus oli ja vaelsi täynnä Pyhää Henkeä (Apt 6:8-10, 7:55).
Paavali oli ja vaelsi täynnä Pyhää Henkeä (Apt 13:9).

Opetuslapset olivat täynnä Pyhää Henkeä ja heitä täytettiin jatkuvasti Pyhällä Hengellä  (Luuk 24:46-49, Apt 1:8, 4:31-33, 9:31, 13:52).
 
Vanhan liiton pyhät olivat tavallisia ihmisiä yhtä vajavia kuin sinä ja minä (Jaak 5:17). Eivät he siis olleet mitään yli-ihmisiä. Mitä heillä ja heissä oli erikoista? Heillä ja heissä oli Pyhä Henki. Jeesuksen opetuslapset olivat tavallisia ihmisiä kansan keskeltä. He olivat kalastajia, tullivirkailijoita ja lääkäreitä. Siis ihan tavallisia ihmisiä jotka lähtivät seuraamaan Jeesusta Kristusta. Mutta,he ottivat vastaan ja he saivat Pyhän Hengen. Heitä myös täytettiin jatkuvasti Pyhällä Hengellä. Siksi Pyhä Henki heissä ja heidän kauttaan teki heidän menestyksekkään hengellisen työn ja taistelun syntiä vastaan mahdolliseksi. Niin on meidänkin kohdalla. Emmehän ole heitä erikoisempia ihmisiä?


PYHÄ HENKI TÄYTTI JA UUDISTI KOTIKOKOUKSESSA

Muistan erään toisen kokemukseni jolloin Herra kohtasi minua uudistaen minut Pyhän Hengen täyteydellä. 

Minä olin taas kerran väsynyt ja masentunut. Olin huonovointinen eikä uskovien seura ja rukous kiinnostanut minua kovinkaan paljon. Uskoni oli hiipumassa. Pyysin Herraa uudistamaan minut. 

Eräs kaverini pyysi minua ja muutamaa muuta uskovaa kotiinsa rukoilemaan. Menin sinne vähän vastahakoisesti. Ajattelin että en jaksa rukoilla mutta voinhan istua kotikokouksessa ja kuunnella toisten rukousta.  

Istuin olohuoneen sohvalla kaverini vieressä. Hän oli erittäin hengellinen ja palava veli. Hän rukoili paljon ja hartaasti. Nyt hän alkoi kiittään Jeesusta aivan tavallisen hiljaisella ja normaalilla äänellä. Ei siinä ollut mitään erikoista. Kaverini esitti asian mistä kiittää ja sanoi: "Kiitos Jeesus pelastuksesta, Kiitos Jeesus elämästä, Kiitos Jeesus verestäsi, Kiitos Jeesus..... Näin hän jatkoi kiittämistä. Minä istuin siinä hänen vieressään enemmän tai vähemmän väsyneenä ja kaikkeen kyllästyneenä. Ajattelin että kumpa tämä kokous päättyisi pian ja minä pääsisin kotiin sänkyyn. Mutta, mutta ....

Nyt kun hän siinä kiitteli Jeesusta, minä koin Herran kosketuksen. Minä täytyin Pyhällä Hengellä. Aloin puhua voimakkaasti kielillä Pyhän Hengen vaikutuksesta. Kaverini pysähtyivät ihmettelemään kielilläpuhumistulvaani. Minä puhuin ja puhuin kielillä. En voinut hillitä itseäni.

Koska muut huoneessa olijat eivät näyttäneet kokevan yhtään mitään, minua säälitti ja harmitti heidän tilansa. Minä olisin tahtonut välittää heille Hengen täyteyden ja siunauksen jonka nyt olin saanut. Nousin ylös ja kävelin huoneen keskiosaan kohottaen käteni ystävieni puoleen siunaamaan heitä. Kaverini alkoivat nousta ylös. Minä yritin selittää heille että älkää nousko, minä siunaan teitä siihen sohvaan. Mutta en saanut yhtään suomenkielistä sanaa suustani vaan puhuin kielillä koko ajan. Kaverini nousivat ylös ja ottivat minua käsistä kiinni. Annoin heidän johtaa tilannetta koska en saanut suomenkielisiä sanoja suustani. Muodostimme rukousrenkaan minun puhuessa kielillä lakkaamatta. Minä olin ainoa joka täyttyi Hengellä tuossa tilaisuudessa.

PYHÄ HENKI VIRVOITTI JA NOSTI VOIMALLISESTI

Me pelastumme Jumalan Voimasta uskon kautta Jeesukseen Kristukseen. Näin Raamattu 1 Piet 1:5. Jumalan Voima on siis uskovaa kantava Voima. Pyhä Henki on Jumalan Voima. Tätä Jumalan kantavaa ja nostavaa Pyhän Hengen Voimaa saa uskova kokea elämänsä aikana. Ilman Jumalan Voimaa ei kukaan voisi olla uskossa ja pelastua. Kerron vielä yhden kokemukseni tältä alueelta.

Olin vapaamuotoisessa kokouksessa jossa juotiin kahvia ja seurusteltiin. Kokouksessa oli laulua ja todistuksia sekä lyhyt saarna. Minä istuin muutaman seurakuntalaisen kanssa samassa pöydässä. Siinä istuessani ja kuunnellessani kokouksen juontajaa, laulajia, todistajia sekä saarnaajaa, minulle tuli ihan hirvittävän raskas olo. Ei ruumiillisesti vaan hengellisesti. Minä koin olevani täysin arvoton.  Ajattelin että en osaa yhtään mitään eikä minusta ole mihinkään. Olen täydellinen nolla ja lahjani menee vieläpä paljon miinuksen puolelle. En osaa laulaa, en soittaa mitään instrumenttia, en todistaa, en saarnata enkä yhtään mitään muutakaan osaa tehdä. Tunsin olevani arvottomampi kuin maan matonen. Aivan niin - arvottomampi kuin maan matonen! Tunne oli aivan hirvittävä. En ole koskaan tätä ennen enkä jälkeen kokenut mitään vastaavaa. Tämä oli siis ensimmäinen ja toivottavasti viimeinen kerta kun olen kokenut tällaisia tuntemuksia itsestäni.

En sietänyt sitä että joku näkee minut koska olin täysin arvoton, kaikkien mitta-asteikkojen alapuolella. Olisin tahtonut vajota maan alle jos se olisi ollut mahdollista ja poistua paikalta huomaamattomasti. En voinut puhua mitään tovereideni kanssa. Minua suorastaan järkytti ajatuskin että he yrittäisivät nyt puhutella minua. Kauhistuin ajatusta että joku nyt kääntyisi puoleeni yrittäen saada minua sanomaan jotakin. En kestänyt sitä että joku huomioi minua jollain tavalla. Puhumattakaan siitä että olisin kyennyt puhumaan. 

Olisin tahtonut muuttua näkymättömäksi niin kuin lapsuudessani näkemäni lasten elokuvasankari Vinski poika. Vinski oli siitä erikoinen poika että hänellä oli kyky muuttua näkymättömäksi ja kävellä seinien läpi. Nyt minä todellakin kaipasin tuota yliluonnollista kykyä - mahdollisuutta poistua tilaisuudesta näkymättömänä kenenkään mitenkään huomioimatta minua. Mutta eihän se ollut mahdollista. Jos olisin noussut ylös, joku olisi luonut katseensa minuun ja pahimmassa tapauksessa sanonut minulle jotakin, ja minä en kestäisi sitä. 

Minulla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin istua aivan hiljaa ja toivoa ettei kukaan huomaa minua. Kyyneleet alkoivat ihan väkisin valua pitkin poskipäitäni.  Ihmettelin että mistä tässä oikein on kysymys ja miksi minä voin näin huonosti.  

Ei ollut kysymyksessä paha itsesääli eikä psyykkinen sairaus. Kysymys oli paljon vakavammasta ja syvällisemmästä tunteesta. Kysymyksessä oli Saatanan enkeli ts. demoninen painostus. Saatana yritti painaa minut maan matoseksi ja tuhota minut tyystin.

JUMALA PUUTTUU ASIAAN

Kokouksen lopussa juontaja otti läsnäolijoilta rukousaiheita. Sitten hän alkoi rukoilla näiden asioiden puolesta ja kiitteli Jeesusta. Silloin yhtäkkiä minä koin niin kuin olisi raskas reppu nostettu selästäni ja oloni tuli keveäksi ja helpoksi. Huomasin nyt että minähän olen Jumalan lapsi ja että Jumala rakastaa minua. MINÄ OLEN ARVOKAS! Olin nyt iloinen. 

Nousin ylös ja kävelin kohti termospulloa joka oli toisella pöydällä. Tarkoitukseni oli ottaa lisää kahvia. Enhän ollut voinut liikahtaakaan pitkään aikaan. Siinä kun nousin seisomaan pyyhkien kädelläni kyyneleitä, Herra täytti minut Pyhällä Hengellä ja minä tulin hyvin virvoitetuksi. Puhkesin puhumaan kielillä. Olin valtavan iloinen ja täysin vapaa. Hallelujaa!!! Kiitos Jeesukselle Kristukselle!

Miten tämä voi olla mahdollista? Vain muutama sekunti aikaisemmin olin tuhon partaalla ja nyt olin iloinen ja vapaa kuin peipponen keväällä. Ja tämä muutos tapahtui noin kymmenessä sekunnissa.   

"Kenet Ihmisen Poika tekee vapaaksi, hän tulee todella vapaaksi."

Eräs sisar katsoi minua hymy suin. Hän sanoi: "Tuo on Pyhästä Hengestä." Tällä sisarella on profetoimisen armolahja ja uskon että hänellä on myös henkien erottamisen armolahja. Vaikka ei minun kokemusta arvioivalla tarvinnut olla armolahjaa voidakseen tietää että kokemukseni oli Pyhän Hengen työtä. Olin kohdannut Pyhän Hengen vapauttavan Voiman. Olin kohdannut Jeesuksen Kristuksen joka vapautti minut Saatanan painostuksen alta.

TEOLOGIAA ASIAN TIIMOILTA.

Jumala on näkymätön Henki ja Herra on Henki (Joh 4:24, 2 Kor 3:17-18). Jeesus Kristus on Herra (2 Kor 4:5) ja Henki (Apt 16:6-7, 1 Piet 1:11) ilmoitettu lihassa (1 Tim 3:16, Fil 2. luku). Jeesus on siis lihaksi tullut Jumalan Sana (Joh 1:1,14). 

Jumalan Sana on Henki ja elämä ja niin myös Jumala (Joh 6:63). Pyhä Henki on näin ollen Jumala ja Jumalan Sanan (Jumalan) Hengen Voima (Ps 33:6,9). Jeesus on Jumala (Room 9:5, 1 Joh 5:20, Kol 2:9) ja Jumalan Voima (1 Kor 1:24). Jumalan Sana, Jeesus Kristus, on Jumalan luomakuntaa koossapitävä Pyhän Hengen Voima (Kol 1:14-17, 2 Piet 3:5-7). Silloin Jeesus on Jumala, joka itsessään pitää koossa koko luomakuntaansa. 

Koska Isä ja Poika ovat yksi Jumala, Kristus Jeesus on Pyhässä Hengessä ja Jumalan Voimassa. Pyhän Hengen kohdannut uskova ei kiitä Pyhää Henkeä, vaikka ei sekään väärin ole. Hän kiittää Jeesusta Kristusta. Tämä koska Pyhä Henki korottaa ja osoittaa Jeesusta Kristusta. Pyhä Henki tekee kaikki Jeesuksen teot. Ja Jeesus tekee ainoastaan Isän Jumalan tekoja. Näin oli Jeesuksen ihmisen lihassa olon aikana ja näin on nytkin. Jeesus sanoi ja Pyhä Henki toteutti Jeesuksen Sanan niin että tapahtui Jeesuksen Sanan mukaisesti. Kaikista Pyhän Hengen teoista saa Jeesus Kristus kiitoksen ja kunnian. Ja ne on Jumala tehnyt.    

Et voi kohdata Pyhää Henkeä ilman Jeesusta Kristusta.
Et voi kohdata Jeesusta Kristusta ilman Pyhää Henkeä. Jeesuksen ja Pyhän Hengen kokeminen ja kohtaaminen on sama asia. Jeesus on Pyhässä Hengessä ja Jumalan Voimassa uskovan luona ja uskovassa. Raamattu puhuu Jeesuksen, Kristuksen ja Pojan Hengestä. Kyseessä on yksi ja sama Henki; Pyhä Henki ja Jumala.


PYHÄ HENKI VAPAUTTI TAAKOISTA

Kerron toisen vastaavanlaisen kokemuksen. Tämä kokemukseni ja myös Jumalan Sana todistaa että, uskon elämä ei ole aina helppoa ruusuilla tanssimista ja hallelujaakukkulalla iloista ylistämistä. Kyllä siellä kipuillaan ja kohdataan monenlaista vaikeutta. Uskova voi kokea ahdistusta, masennusta ja suurta väsymystä. Joskus hän voi joutua kovinkin ahtaalle ja tulla taakoitetuksi monista eri syistä. Mutta näissä kaikissa Herra Jeesus on mukana ja valvoo tilannetta. Ei Hän jätä vaikeuksissa olevaa uskovaa. Hän on ajan tasalla ja auttaa. Sain tästä kerran hyvän opetuksen niin sanoakseni "kantapään kautta". Kerron sen nyt tässä.

Olin ollut pitemmän aikaa huonossa kunnossa hengellisesti. Minulla oli ahdistusta ja masennusta ja tuntui että uskoni oli hiipumassa. Olin väsynyt ja taakoitettu. Tarvitsin kipeästi vapautusta. Ajattelin että mikäli Herra ei nyt minua auta, minä en jaksa enää kauan. Pelkäsin jo että tähänkö uskoni loppuu. Vaikka olin kokenut monta kertaa vuosien varrella kuinka Herra olin yliluonnollisesti virvoittanut ja nostanut masennuksen suosta, tällä kertaa tuntui todella että tästä en enää nouse. Tilanteeni oli toivoton. Mutta oli yksi pieni mahdollisuus. Päätin ottaa sen. 

Matkustin ruotsinsuomalaisten järjestämään helluntaikonferenssiin Södertäljeen. Pyysin Jumalaa puhumaan minulle kokouksissa. Ajattelin että Jumala puhuu minulle profetian kautta ja minä tulisin virvoitetuksi ja jaksaisin eteen päin uskon tiellä. Olin todella niin väsynyt että mikäli en näillä päivillä saisi kohdata Vapahtajaa, minä en enää jaksaisi. Olin elämäni siihen astisessa suurimmassa uskonkriisissä.  

Ensimmäisen kokouksen jälkeen olin pettynyt mutta toiveikas. Jumala ei ollut puhunut minulle eikä kohdannut minua mitenkään. Olin vailla Hänen apuaan. Mutta olihan vielä paljon kokouksia joissa Jumala voisi ilmestyä minulle jollakin tapaa. Toisen kokouksen jälkeen oli sama tilanne. En ollut saanut mitään konkreettista apua Jumalalta. Näin meni monta kokousta. Olin aina pettynyt kokouksen jälkeen.

Kokoussalin eteisen lähettyvillä oli iso sielunhoitohuone. Aina kun kävelin tuon sielunhoitohuoneen ohi, minä koin että, minun tulisi käydä siellä saamassa sielunhoitoa. Ajattelin tämän merkitsevän sitä että puhuisin ongelmastani jollekin ihmiselle. Ajattelin turvautuvani siinä tapauksessa ihmiseen. Se soti minun omaa teologiaani vastaan. En ollut tottunut kääntymään ihmisten puoleen ja valittamaan ihmiselle huonovointisuuttani. Ei ollut minun tapaistani pyytää ihmisiä rukoilemaan puolestani. Siksi en tahtonut mennä sielunhoitoon. 

Koska minä en kuitenkaan ollut saanut apua kokouksissa profetian sanan enkä saarnan kautta, eikä Pyhä Henki ollut siunannut minua niin että olisin kokenut saaneeni apua, ajattelin sitten että, ehkä minun täytyy kuitenkin mennä sielunhoitohuoneeseen. Seisoin käytävällä huoneen oven edessä näissä ajatuksissa. Oloni oli raskas ja minua suorastaan itketti. Ovi aukeni ja huoneesta tuli ulos muutama ihminen. Katsoin sisälle ja huomasin huoneen melko tyhjäksi. Siellä oli vain muutamia ihmisiä ja huone oli tosi suuri. Näin huoneessa erään tunnetun vanhemman helluntaisaarnaajan. Ajattelin että jos hän tulee hoitamaan sieluani, minä saan avun Jumalalta. Uskoin että Jumala voi käyttää häntä minun auttamisessa. 

Astuin sisälle huoneeseen ja kävelin huoneen perällä olevan pöydän luokse. Istuin pöytään ja jäin odottamaan. Tuo tunnettu saarnaaja keskusteli erään henkilön kanssa huoneen toisessa päässä. Sitten he molemmat nousivat ja saarnaaja lähti kävelemään ovea kohti. Ymmärsin hänen olevan lähtemässä pois. Minua se huolestutti koska ajattelin että mikäli hän nyt jättää minut tänne, minä en saa täälläkään mitään apua.

Sitten oven lähellä eräs nainen pysäytti saarnaajan. Hän osoitti kädellään minua ja sanoi saarnaajalle jotakin. Silloin saarnaaja lähti kävelemään minua kohti. Kun hän lähestyi minua, minulla tuli itku, sillä niin taakoitettu olin. Painoin pääni alas kyyneltulvan kastellessa käteni. Saarnaaja istui pöydän ääreen minua vastapäätä. Hän kysyi: "Mitä sinä odotat Herralta?" Minä en kyennyt vastaamaan hänelle sanaakaan. Istuin itkien suuressa ahdistuksessa taakoitettuna pää alas painettuna. Saarnaaja oli hiljaa hetken. Minä odotin että tässä syntyy sielunhoitokeskustelu kunhan minä selkiän ja kykenen puhumaan. Jonkin ajan kuluttua saarnaaja sanoi: "Se taakka, joka sinulla on, otetaan tässä hetkessä sinulta pois." Sitten hän istui vielä ehkä puoli minuuttia, nousi  minulle mitään sanomatta  ja käveli ulos huoneesta. Minä jäin istumaan yksin. Petyin valtavasti koska saarnaaja lähti pois ja minä en ollut vielä saanut apua. Ajattelin että näinkö tässä nyt kävi että tällaisena minun täytyy lähteä kotiin näiltä päiviltä ilman että olisin saanut mitään apua. Miten jaksaisin?   

Huoneessa oli enää vain muutama ihminen. Ymmärsin että kukaan ei tule enää auttamaan minua eikä rukoile puolestani. Olinhan jo "puhutellut" tunnettua ja arvostettua saarnaajaa, niin olin jo saanut avun. Minä en kuitenkaan kokenut yhtään mitään, en yhtikäs mitään. Tässä minä nyt istun ja tuo tunnettu saarnaaja ohitti minut helpolla sanomalla vain muutaman sanan. Oliko hän puhunut nuo sanat päästäkseen äkkiä ja helpolla minusta eroon? Ehkä hänellä oli kiire kahville tai syömään tai vessaan? Ehkä siksi hän ei antanutkaan minulle sitä sielunhoitoa jota olin toivonut saavani. Ajattelin kuitenkin että ehkä tuo hänen lupauksensa oli Jumalan ilmoitus minulle. Jos niin on, minä olen vapaa taakastani. Mutta en kokenut mitään. Ajattelin sitten että en minä kuitenkaan voi tähänkään jäädä istumaan. Niin nousin ylös ja kävelin murheellisena raskain askelin ulos huoneesta.

Kun astuin ulos huoneesta, huomasin käytävällä että olin vapaa taakastani. Taakkani oli jäänyt sielunhoitohuoneeseen. Se putosi päältäni oven kynnyksellä. Olin iloinen ja oloni oli todella kevyt. Minä ihmettelin sitä koska ero oli niin valtavan suuri. Nyt elämä hymyili ja ylistysmieli täytti sydämeni. Ajattelin että näinkö kevyttä ja ihanaa elämä voi olla. Muistan että ihmettelin että näinkö Herra pitää huolen omistaan ja tulee ja vapauttaa aina oikeaan aikaan. Koska näin on, minä voin jatkossakin luottaa Herraan että Hän auttaa.  

Seisoin hetken käytävällä katsellen ihmeissäni sielunhoitohuoneen ovea. Oli todella erikoinen tunne. Ajattelin että pitäisikö minun kokeilla mitä tapahtuu jos astun takaisin huoneeseen. Saisinko taakan takaisin huoneessa? En kuitenkaan uskaltanut ottaa sitä riskiä että saisin taakan takaisin, mikäli astuisin sisälle huoneeseen. Niin lähdin paikalta iloisena kiitellen Jeesusta Kristusta vapaudesta. Astelin seuraavaan kokoukseen täysin vapaana ja muuttuneena miehenä.


PYHÄ HENKI JAKAA ARMOLAHJOJA

Raamattu kertoo että Pyhä Henki jakaa armolahjoja uskoville Jumalan lapsille. Paavali käskee uskovia tavoittelemaan kaikkia armolahjoja ja varsinkin profetoimisen armolahjaa (1 Kor 12 ja 14 luvut). Tämän Paavali on kirjoittanut Raamattuun Jeesuksen käskystä Jeesuksen Sanana. Minä tahdoin tietenkin totella Jumalaa ja tehdä Hänen Sanansa mukaan. Niin minä pyysin Jumalalta erikoisesti profetian armolahjaa. Uskoin että Jumala on kuullut rukoukseni ja että nyt minulla on profetoimisen armolahja.

Olin kerran valmistautumassa illan kokoukseen. Mieleeni tuli ajatus; "Jumala tahtoo puhua jollekin uskovalle tässä kokouksessa profetian kautta. Ehkä Hän voi käyttää minua sanomansa esille tuomisessa. Minäpä kysyn Herralta mitä Hän tahtoo sanoa." 

Niin minä polvistuin rukoukseen olohuoneen lattialle. Pyysin Herralta sanomaa mikäli Hän voisi käyttää minua. Sanoin Hänelle: "Sinä Jeesus tahdot varmasti puhua kokouksessa profetian kautta. Tässä minä olen, puhu minulle ja minun kauttani mikäli Sinä voit käyttää minua kokouksessa." Olin sitten hiljaa polvillani muutaman minuutin ajan. Kuuntelin että mitä Herra puhuisi minulle. Sain ajatuksiini Raamatusta Apt 3:6 lauseen: "Hopeaa ja kultaa minulla ei ole, mutta mitä minulla on, sitä minä sinulle annan." Ymmärsin että Pyhä Henki antoi tuon Sanan. Kysyin Herralta että mitä Sinä tällä tarkoitat. Herra sanoi: 

"Kokouksessa on uskova joka kipuilee heikkouksiensa tähden ja kokee olevansa hyödytön. Hän kokee ettei hänellä ole enää mitään hengellistä annettavaa seurakunnalle. Minä olen kuitenkin käyttänyt häntä siunauksieni välikappaleena ja minä tahdon käyttää häntä tulevaisuudessa vielä enemmän kuin mitä olen tähän asti voinut häntä käyttää. Hänen tulee siksi antaa seurakunnalle sitä, mitä hänellä kuitenkin on, ja minä lisään hänelle antamista ja siunaan häntä. Sinun tulee rohkaista häntä jatkamaan minun  palvelemistani." 

En ehkä muista sanatarkasti tuota sanomaa. Mutta jotenkin näin Pyhä Henki puhui minulle. Pyysin Herralta uskoa ja rohkeutta sekä johdatusta tuoda sanoma oikeaan aikaan. Kokouksessa oli vapaa ilmapiiri. Minä katsoin kokouksen osaanottajia ja minua alkoi jänistämään - vaarallisia nuo jänikset jos ne pääsevät hyppäämään housuihin, totisesti. Ihmisiä ei ollut kovinkaan paljon. Minä en tiennyt kenelle sanomani olisi. Sitäpaitsi aloin kyseenalaistaa sanomaani ja sen alkuperää. En uskaltaisi nousta esille ja profetoida. Enhän ollut koskaan aikaisemmin profetoinut.

Ymmärsin että profetoimiseni aika lähestyy. Menin hermostuneena vessaan toisten laulaessa kokouksessa. Rukoilin siellä ja kyselin Herralta että onko todella sanoma Häneltä ja tuleeko minun puhua se kaikkien edessä. Sain voimakkaan varmuuden siitä että sanomani on Jumalasta ja minun tulee puhua se. 

Menin sitten istumaan toisten seuraan. Jonkun ajan kuluttua kokouksen juontaja sanoi: "Oikeastaan me voitaisiin ottaa tähän väliin yhden todistuksen. Nyt jos täällä on joku joka kokee saaneensa sanoman Jumalalta, astu rohkeasti esille ja tule nyt tuomaan sanomasi." Katsoin ympärilleni ja totesin että kukaan toinen ei nouse. Nousin ylös ja kävelin arkana esille ihmisten eteen. Kerroin mitä olin kodissani kokenut. Sitten toin sanomani. Istuin sitten paikalleni ja kokous jatkui. 

Kokouksen jälkeen ajoin kotiin. Tultuani kotiin, puhelin soi. Eräs kokouksessa mukana ollut uskova soitti. Hän kertoi että sanoma, jonka olin tuonut kokouksessa, oli hänelle, ja että se oli Jumalasta. Hän kertoi että hän oli edellisenä iltana puhunut 
eräälle toiselle uskovalle ja tilittänyt hänelle omaa uskon elämäänsä. Hän kertoi päivitelleensä ja valittaneensa sitä ettei hän juuri koskaan saa Jumalalta profetiaa ja saa näin kuulla mitä Jumala hänelle puhuu. Hän sanoi rukoilleensa ja pyytäneensä Jumalaa puhumaan hänelle profetian kautta.   Hän kertoi että tuomani profetia oli vastaus siihen mitä hän oli edellisenä iltana puhunut tuolle toiselle uskovalle. Jumala oli siis puhunut hänelle kauttani. 

Minä en tietenkään ollut tietoinen tuosta heidän välisestä keskustelusta. Mutta iloitsin koska ymmärsin että olin saanut olla Jumalan äänitorvena siunauksen välikappaleena välittämässä Jumalalta tullutta tuoretta sanomaa tuolle uskovalle.     

Maailmassa on paljon tärkeitä tehtäviä. Mutta ehkä kaikkein tärkein ja siunatuin tehtävä on välittää Jumalan Sanaa kanssamatkaajillemme.Tässä Pyhä Henki tahtoo auttaa meitä vajavia heikkoja uskovia. Mutta antaudummeko me Hänen täytettäväkseen ja käytettäväkseen? Se maksaa. Voit lukea tästä hinnasta kirjoituksessani "Jumalan ihmetekoja" tekstin lopussa. http://www.jaikal.se/48683135


PYHÄ HENKI JOHDATTAA

Junamatka Herran asialla.

Muistui mieleeni eräs erikoinen tapaus. Kerran Jumala puhui minulle junamatkasta. Minun pitäisi ottaa yöjuna ja matkustaa Göteborgista Bodeniin. Minun piti valita nukkumavaunu. Asuin silloin Göteborgin lähellä.  Ihmettelin tätä tehtävää ja kysyin Herralta: "Miksi sinä lähetät minut junamatkalle? Mitä ihmettä minä Bodenissa teen?"

Herra vastasi: "Minulla on Junassa eräs henkilö jota minä tahdon puhutella, ja sinä menet minun puolesta." Tämä tuntui järjenvastaiselta ajatukselta. Voiko Jumala puhua minulle tuollaista? Ja miksi juuri minä? Eikö Herralla ole parempia ihmisiä ja lähempänä asuvia uskovia joita lähettää? Ajattelin että nämä ajatukset ovat minun omiani. Jätin asian hullutuksena. Tästä asiasta ei kukaan ihminen tiennyt. En kertonut kenellekään ajatuksiani. Olin näissä junamatka-ajatuksissa muutamia päiviä. Tunne matkan tarpeellisuudesta vahvistui mitä lähemmäksi viikonloppu tuli.

Sunnuntai-illan kokouksessa vieraileva puhuja saarnasi. Kesken saarnaa hän sanoi yllättävästi saarnansa aiheesta irti olevan lauseen: "Ja kun minä sinut lähetän, en sinua turhaan lähetä." Sitten saarnaaja jatkoi saarnaansa. Ymmärsin että Pyhä Henki pani nuo sanat puhujan suuhun. Siis, Pyhä Henki puhui minulle nuo sanat. Heti maanantaina aamupäivällä menin rautatieasemalle. Ostin junalipun Bodeniin.

Astuttuani sisälle nukkumavaunuun, huomasin että olin yksin. Istuin odottamaan sitä henkilöä jota Jumala haluaa puhutella. Tiesin että vaunuun tulisi Jumalan lähettämä henkilö. Saisin olla hänen kanssaan kahdestaan vaunussa. Siinä istuessani aloin rukoilla. Sanoin Herralle että tässä minä nyt sitten istun Sinun lähettämänäsi. Pyysin Herraa lähettämään vaunuun sen henkilön jota varten olen tähän tullut ja jota Herra Jeesus tahtoo puhutella. Hämmästyin kun Herra vastasi: "Minkälaisen henkilön sinä tahdot että minä lähetän; nuoren, keski-ikäisen vaiko vanhan miehen?" Mietin hetken ja ihmettelin sitä että minä saan valita. Ajattelin että tahdon tietenkin puhutella nuorta miestä. Pyysin Herraa lähettämään nuoren miehen jota voisin puhutella Herran puolesta.

Istuin ajatuksissani katsellen ohi kiitäviä maisemia. Muutaman minuutin kuluttua vaunun oveen koputettiin. Sisälle astui nuori tumma mies. Hän vaikutti iloiselta ja välittömältä. Saimme heti hyvän yhteyden. Oli niin kuin olisimme olleet vanhoja ystäviä. Ymmärsin heti että tämä on se mies jota varten Herra on minut tänne lähettänyt. Vaihdoimme muutaman sanan laukkujen paikoista ja sängyn valinnasta. Saatuaan laukkunsa paikoilleen hän istui viereeni. Aloimme keskustella niin kuin olisimme aina tunteneet toisemme. Henkilökemia toimi täydellisesti. Oli ilo tavata sellainen avoin nuori mies.

Keskusteltuamme vain hetken vaunukaverini kysyi minulta että mihin sinä olet menossa ja millä asialla liikut. Minä sanoin hänelle että olen matkalla Bodeniin.  Hän kysin että asutko sinä Bodenissa. Minä vastasin että en asu Bodenissa. Hän kysyi sitten että onko sinulla siellä tuttavia tai oletko töissä Bodenissa. Minä vastasin taas kieltävästi hänen kysymyksiinsä. Hän ihmetteli ja kysyi sitten että miksi sinä matkustat Bodeniin jos sinä et asu etkä ole töissä siellä eikä sinulla ole siellä sukulaisia eikä edes tuttavia. 

Sanoin hänelle olevani Jumalan asialla ja ettei minulla ole mitään asiaa Bodeniin.  Sanoin Jumalan lähettäneen minut tälle junamatkalle vain yhtä tarkoitusta varten. Kerroin että Herra Jeesus Kristus on lähettänyt minut puhuttelemaan Hänen puolestaan erästä henkilöä tässä junassa. Käännyin nyt uuden tuttavani puoleen ja sanoin: "Sinä olet se mies jota Herra Jeesus tahtoo puhutella. Mitäs olet tehnyt kun Jeesuksen piti lähettää minut pysäyttämään sinut?" 

Hän tunnusti olevansa uskossa Jeesukseen Kristukseen mutta että hän oli viime aikoina alkanut loitontua Jumalasta. Hän oli jo vakavasti harkinnut uskon kokonaan jättämistä. Hän tunnusti että hän oli ollut synnillisellä reissulla. Mutta hänellä oli oma Raamattu mukana. Hän otti sen esille ja näytti minulle. 

Hetken keskustelumme jälkeen hän sanoi ymmärtävänsä nyt ettei Herra Jeesus ollutkaan hyljännyt häntä niin kuin hän oli jo luullut tapahtuneen. Hän koki helpotusta ja iloa koska hän ymmärsi että Jeesus rakastaa häntä kaikesta huolimatta. Kaverini totesi: ”Jeesus on nyt ottanut minut kiinni. Ei minun enää kannata yrittää jättää Jeesusta koska Hän tulee kuitenkin perässä ja ottaa minua niskasta kiinni.”

Keskustelimme hengellisistä asioista koko sen illan lukien Raamattua. Hän luki omasta Raamatustaan omalla äidinkielellään minun lukiessa suomalaisesta Raamatustani. Keskustelumme käytiin Ruotsin kielellä. Aamulla herättyäni hän oli poissa. Hän oli jäänyt määränpäähänsä.  

Näin Jeesus etsii kadonneita/karanneita lampaitaan johdattaakseen heidät takaisin laitumelle. Siihen Hän tarvitsee usein meitä ihmisiä. Mehän olemme Jumalan työtovereita. Pyhä Henki vie uskovan Jeesuksen tekoihin mikäli me antaudumme Hänen käytettäväkseen ja siinä määrin kuin me antaudumme Hänelle. Meidän tulee toimia Jeesuksen käsinä, jalkoina ja suuna. Pyhä Henki auttaa ja johdattaa meitä tässä. Tämä on Pyhän Hengen tarkoitus ja osuus elämässämme. 



PYHÄ HENKI ON ANNETTU MYÖS SINULLE
 
Lupaus Pyhästä Hengestä koskee kaikkia uskovia kaikkialla seurakuntarajoista riippumatta. Koska Jumala on antanut lupauksen Pyhästä Hengestä, Hän tahtoo antaa Pyhän Hengen jokaiselle omalleen. Se on siis Jumalan tahto että sinä täytyt Hengellä. Jumala jopa KÄSKEE meitä täyttymään Hengellä; Ef 5:18 "Älkääkä juopuko viinistä, sillä siitä tulee irstas meno, vaan täyttykää Hengellä,"

 

Kun olet pyytänyt Jeesukselta Kristukselta Pyhän Hengen täyteyttä, olet rukoillut Jumalan tahdon mukaisen rukouksen. Sinä olet pyytänyt sellaista, mitä Jumala tahtoo antaa sinulle. Jumala on kuullut rukouksesi ja olet saanut myöntävän vastauksen. Enää sinun ei tarvitse pyytää vaan ottaa vastaan uskossa. Älä siis hoe: "Täytä minut, täytä minut." Se on turhaa. Jatkuva pyytäminen on epäuskon osoittamista. Sinun ei tarvitse epäillä vaan uskoa. Usko, kiitä ja ota vastaan heti pyydettyäsi Hengen täyteyttä.

 

Apt 2:38-39 "Niin Pietari sanoi heille: "Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan. Sillä teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu ja kaikille, jotka kaukana ovat, ketkä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu."

 

1 Joh 5:14-15 "Ja tämä on se uskallus, joka meillä on häneen, että jos me jotakin anomme hänen tahtonsa mukaan, niin hän kuulee meitä. Ja jos me tiedämme hänen kuulevan meitä, mitä ikinä anommekin, niin tiedämme, että meillä myös on kaikki se, mitä olemme häneltä anoneet."

 

Mark 11:24 "Sen tähden minä sanon teille: kaikki, mitä te rukoilette ja anotte, uskokaa saaneenne, niin se on teille tuleva."

 

Siis, sinulla on heti Pyhän Hengen täyteys kun olet sitä anonut. Se kaikki on siinä Sanassa joka tuli Jumalasta sinulle ja jonka uskot ja otit vastaan. Uskon kautta Sanaan otetaan vastaan kaikki Jumalan lahjat Sanassa. Siksi kiitä ja ylistä Jeesusta Pyhästä Hengestä. Anna Jeesuksen tehdä se Hänen tavallaan. Anna suusi puhua "outoja kummallisia" sanoja. Se on sitä. Se on kielilläpuhumista. Saat selvät kauniit kielet ja ylistät Jeesusta uudella tunnistettavissa olevalla kielellä.

 

JÄRJENVASTAISTA HULLUTUSTA!

Olen pannut merkille näiden uskossa olo vuosien aikana että Jumala puhuu ihmiselle usein järjen vastaisesti.

Mitä tarkoitan?

Itse evankeliumi Jeesuksesta on ihmiselle järjen vastaista hullutusta (1 Kor 1:18-24, 2:14)  -  "Jumala tuli lihaksi ihmiseksi ja kuoli ihmisenä ristillä ihmisten syntien tähden ja vuodatti verensä jotta Hän voisi saada ihmisen synnistä puhtaaksi pestynä luokseen ikuisesti!" Tämä on totta ja Jumalasta, mutta se on ihmiselle järjen vastaista. Ihmiselle tämä on järjen vastaista juuri siitä syystä että se on Jumalasta ja Jumalan viisautta. Ei se mene kaikille ihmisille jakeluun. Nämä asiat ymmärretään uskon kautta. Usko antaa ymmärrystä Jumalan suurista asioista. Uskon kautta seurataan Jumalaa ja tehdään Hänen suuria tekojaan (Heb 11. luku). Ilman uskoa Sanaan se ei onnistu. 

Jeesukseen uskova uudestisyntynyt ihminen on saanut yhteyden Jumalaan. Jumala puhuu yksilöuskovalle ja johdattaa häntä "yleensä" järjenvastaisesti.

Kun Jumala puhuu uskovalle ja pyytää häneltä palvelusta, se on usein uskovalle järjen vastaista. Uskova saa ajatuksiin asioita jotka tuntuvat täysin järjen vastaisilta ja mahdottomilta. Mutta olen pannut merkille että juuri silloin kun saamme ajatuksiimme asian joka tuntuu järjen vastaiselta, juuri silloin Jumala on puhunut meille. Silloin meidän tulisi toimia. Jumala puhuu asioista joista me emme inhimillisillä kyvyillämme ja tiedoillamme tiedä.

Jeremia 33:3 "Huuda minua avuksesi, niin minä vastaan sinulle ja ilmoitan sinulle suuria ja salattuja asioita, joita sinä et tiedä."

Johannes 16:13 "Mutta kun hän tulee, totuuden Henki, johdattaa hän teidät kaikkeen totuuteen. Sillä se, mitä hän puhuu, ei ole hänestä itsestään; vaan minkä hän kuulee, sen hän puhuu, ja tulevaiset hän teille julistaa."

Se, mitä me tiedämme (luulemme tietävämme) luonnollisesti asioista, sotii usein sitä vastaan mitä me koemme ajatuksissamme ja tunnemaailmassamme. Jumala siis ilmoittaa henkeemme asioita joita me emme tiedä. Silloin me koemme asioita jotka ovat ”tietoomme” verrattuna järjen vastaisia asioita. Silloin koemme ristiriitaisia tunteita. Mutta ehkä juuri silloin Jumala on ilmoittanut meille asian joka on tullut ajatuksiimme. Mistä nämä ajatukset muuten tulivat? Me emme itsestämme kehittäneet näitä asioita. Vai?

Elämässäni on monta esimerkkiä tapauksista joissa Jumala puhui minulle järjen vastaisista asioista.  Minä hylkäsin ne ensin järjen vastaisina ajatuksina. Mutta Jumala tuli uudelleen ja puhui. Silloin ymmärsin että asia on Jumalasta ja että Hän on puhunut. Seurasin sitten minulle tullutta Jumalan sanaa käytännössä ja tottelin Jumalaa. Tulin huomaamaan että asia oli Jumalasta vaikka ensin minun järkeni soti sitä vastaan kovastikin. 

Jumalan tiet ovat monesti meille käsittämättömiä emmekä voi niitä ymmärtää. Mutta meidän ei tarvitsekaan ymmärtää. Meidän asiamme on vain totella silloin kun Jumala puhuu meille ja tehdä Hänen tekojaan.

Johannes 14:12 "Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka uskoo minuun, myös hän on tekevä niitä tekoja, joita minä teen, ja suurempiakin, kuin ne ovat, hän on tekevä; sillä minä menen Isän tykö,"

Jeesuksen teot olivat maailmalle ja uskonnollisille ihmisille järjenvastaisia tekoja. Niin on myös Jeesusta seuraavan Jeesuksen tekoja tekevän uskovan teot maailmalle ja uskonnollisille ihmisille järjenvastaisia tekoja.

Raamattu antaa esimerkkejä järjenvastaisista asioista jotka kuitenkin ovat olleet Jumalan vaikuttamia ja tekemiä asioita. Voidaan ottaa esimerkiksi Filippus jolle Herra puhui autiosta tiestä. Hänen tuli lähteä herätyksen keskeltä ja jättää ihmiset ja mennä autiolle tielle. ”Miksi ihmeessä autiolle tyhjälle tielle?” Filippus totteli Herran käskyä. Siitä oli seurauksena että Filippus sai johdattaa erään avainasemassa olevan miehen pelastukseen sisälle. Tämän miehen pelastuksella oli kauaskantoiset seuraukset. Kysymyksessä oli Etiopian kuningattaren hoviherra.

 

JÄTIN "HERÄTYKSEN" JA LÄHDIN "AUTIOLLE TIELLE"

Jumala puhui minullekin kerran "autiosta tiestä". Minun tuli lähteä "herätyksen keskeltä" ihmisvilinästä ja mennä "autiolle tielle". Kerron tapauksen.

Työmaallani oli paljon ylitöitä. Olin tehnyt periaatepäätöksen siitä että en koskaan kieltäytyisi ylitöistä. Tahdoin olla lojaali yritykselle ja työnjohtajallemme. Ylityökorvaus ei yleensä näkynyt tilissä koska nouseva veroprosentti yleensä söi koko lisäansion jonka ylitöistä sai. Saattoi käydä niinkin että ylityö vähensi normaalia tiliä. Sain joskus jopa vähemmän käteen netto kun olin tehnyt ylitöitä kuin ns. normaalitilissä, silloin kun en ollut tehnyt ylitöitä. Raha ei siis voinut olla ylityömotiivi. No, asiaan.....

Oli lauantai aamu. Olimme ylitöissä. Olin ollut työmaalla muutaman tunnin kun Pyhä Henki käski minun lopettaa työni ja ajaa kotiin. Minä ihmettelin että miksi ihmeessä minun pitäisi lähteä kotiin ja niin pettää työnjohtajaani. Olinhan lupautunut hänelle ylitöihin. En ollut koskaan keskeyttänyt ylityöpäivää ja lähtenyt kesken työpäivää kotiin. Tuntui todella vaikealta lähteä kotiin ylitöistä. Ajattelin että mikäli tämä kehotus keskeyttää työpäivä ja ajaa kotiin on Jumalasta, Herra hoitaa asian niin että minä voin lähteä kotiin ilman että työnjohtajamme joutuu vaikeuksiin. Niin panin sen merkiksi Jumalalle.

Menin työnjohtajan luokse. Sanoin hänelle että minä keskeyttäisin työni ja lähtisin kotiin jos se olisi mahdollista ja hän lupaa. Työnjohtaja totesi että hänellä ei ole mitään hätää vaikka minä lähdenkin kotiin. Hän oli nimittäin pyytänyt liikaa väkeä töihin siltä varalta että joku tai jotkut eivät lupauksestaan huolimatta kuitenkaan tulisi töihin. Näin hän tahtoi varmistaa että hänellä olisi riittävästi työväkeä. Aikaisemmin oli joskus käynyt niin että joku tai jotkut eivät olleet lupauksistaan huolimatta tulleetkaan töihin. Se taas oli saanut työnjohtajan vaikeuksiin. Tuotanto kun oli riippuvainen siitä että kaikki lupautuneet tulevat töihin. 

Nyt työnjohtaja sanoi että kaikki lupautuneet työntekijät ovat kuitenkin tulleet töihin ja siksi hänellä on nyt jopa liikaa väkeä eikä kaikille ole töitä. Minä voisin lähteä kotiin hyvällä omallatunnolla. Niin lähdin kotiin.

Tultuani kotiin, ihmettelin että miksi ihmeessä minä olen tänne tyhjään asuntoon tullut. Se tuntui nyt järjenvastaiselta ja erehdykseltä. Kysyin Herralta että miksi  minun piti keskeyttää työpäivä ja tulla tyhjään asuntooni. Pyhä Henki sanoi: " Kohta se selviää." Niin jätin asian pohtimisen.

Hetken kuluttua ovikello soi. Oven takana seisoi kaksi henkilöä. Ymmärsin että näiden ihmisten tulon tähden minun piti tulla kotiin jotta tapaisin heidät. Pyysin heidät sisään. Sain hyvän keskustelun näiden ihmisten kanssa uskon asioista. Sain nyt todistaa heille Jeesuksesta Kristuksesta. Ymmärsin että Pyhä Henki lähetti minut kotiin todistamaan näille ihmisille. Hän tiesi että he tulisivat kotiini. Hän tahtoi että julistaisin heille evankeliumia Jeesuksesta Kristuksesta.

Myöhemmin aloin kyseenalaistamaan Jumalan johdatusta tässä tapauksessa. Ajattelin sen olleen vain yhteensattuman. Sain silloin Jumalalta Sanan Filippuksen johdatuksesta jättää herätys ja ihmisvilinä ja mennä autiolle tielle (Apt 8:26-35). Koin että minun "herätys ja ihmisvilinä" oli työmaani. Autio tie oli minun tyhjä koti. Mutta siellä oli (sinne tuli) henkilöitä joille Herra tahtoi antaa Sanaansa. Ja minun tuli olla Hänen sanansaattajana. Olin Filippos Gassaan johtavalla tiellä. Olin siunattu. Herran tottelemisesta seuraa ilo. Minä iloitsin tästä tapauksesta ja Herran johdatuksesta.


KIITOS SEURAKUNNALLE JA SEN JOHTAJILLE.

KEHOTUS SEURAKUNNILLE JA NIIDEN JOHTAJILLE.

 

Tahdon tähän lopuksi kiittää seurakuntaa, jonka yhteydessä tulin uskoon ja täytyin Hengellä, sen johtohenkilöitä siitä, että he kutsuivat seurakuntaan armoitettuja julistajia jotka opettivat Pyhästä Hengestä ja armolahjoista niin että minäkin sain uskon julistetun Sanan kautta Pyhän Hengen täyteydestä ja sain myös kokea sen.

Toivon että mikäli tätä todistustani lukee jonkun seurakunnan johtohenkilö, sinä huolehdit siitä että jokainen, niin uusi, kuin vanhakin uskova, saa Pyhän Hengen lahjan ja puhuu kielillä. Se on sinun tehtäväsi seurakunnan paimenena. Kutsu seurakuntaan armoitettuja julistajia ensin itse opetettuasi aiheesta ja rukoiltuasi uskovien puolesta että he saisivat Pyhän Hengen. Mikäli tuloksia ei synny, eikä kukaan näytä täyttyvän Hengellä, silloin on aika alkaa etsimään julistajia joita Jumala käyttää näissä asioissa.

Pyhän Hengen täyteys oli ensimmäinen asia apostoleille, niin se tulisi olla myös sinulle, mikäli olet Herran Jeesuksen Kristuksen seurakunnan palvelija. Jos et ole itse täyttynyt Pyhällä Hengellä, lopeta heti saarnaamiset (Apt 1:4-5). Rukoile Pyhän Hengen täyteyttä ensin itsellesi. Tarvittaessa paastoa ja rukoile kunnes sinä puhut kielillä ja sinä TIEDÄT TÄYTTYNEESI HENGELLÄ.

Mikäli Jumala tahtoo käyttää sinua sananjulistajana, paimenena, evankelistana tai opettajana, Hän kastaa sinut Pyhällä Hengellä ja tulella, ei kauan näiden päivien jälkeen. Sinun ei siis tarvitse kauan odottaa kun Pyhä Henki täyttää sinut ja sinä muutut. Sinusta tulee sellainen palvelija joksi Jumala on sinut tarkoittanut. Silloin sinä olet tehokas ase Jumalan kädessä koska Hän on sinussa ja sinun kanssasi ja hallitsee sinua kokonaan uudella tasolla. Jumala ei ole tarkoittanut ketään palvelijaansa pelvelemaan Häntä ja Hänen seurakuntaansa ilman Pyhää Henkeä. 

Jos sinä otat tämän asian vakavasti ja alat etsimään ja rukoilemaan Pyhän Hengen täyteyttä, sinä täytyt Hengellä. Silloin se, että sinä keskeytit hengellisen työsi ja rukoilit Häneltä Hengen täyteyttä, tulee suureksi siunaukseksi sinulle ja niille ihmisille jotka sinua kuuntelevat. Jumalan työ edistyy Pyhän Hengen Voiman kautta. "Ei omin ihmisvoimin, vaan Hengellä Jumalan." 


Tämä ei ole pieni vähäpätöinen asia jonka seurakunta ja seurakunnan palvelija voi ohittaa olan kohautuksella. Pyhä Henki uskovassa on Jumalan suunnitelma jokaiselle uskovalle ja se on Jumalan tahto. Siksi Pyhää Henkeä ei voi ohittaa tarpeettomana.  Lataa koneellesi ja kuuntele Yli-Vainion saarnat tästä aiheesta. Erikoisesti saarna "Jumalallisen voitelun merkitys"   http://www.saarna.net/saarna.php?id=353

http://www.saarna.net/saarna.php?id=239

Mikäli seurakunnassa on ristiriitoja ja jopa tietoista syntiä, nämä asiat tulee panna järjestykseen ensin. Tässä on joskus oltava kova jotta uskovat saadaan Jumalan suunnitelmaan ja Jumala pääsee ilmestymään. Pyhä Henki ei viihdy siellä missä on syntiä ja missä sitä hyväksytään. 

Mikäli sinä olet seurakunnan palveluksessa etkä tahdo raamatullisia Pyhän Hengen ilmenemismuotoja seurakunnassa etkä etsi Herraa kokosydämisesti tai pelkäät Pyhän Hengen ilmestymistä, et ole Jumalan tahdossa tässä asiassa seurakunnan vastuunkantajana. Anna niiden palvelijoiden opettaa seurakuntaa  jotka tiedät täyttyneen Pyhällä Hengellä ja puhuvan kielillä,   jotka ymmärtävät Pyhän Hengen merkityksen yksilöuskovan ja seurakunnan elämässä. Mikäli seurakunnassa on tällaisia uskovia ja he puhuvat näistä asioista innolla, anna heille tilaa ja mahdollisuuksia puhua seurakunnalle.   

Jumala tahtoo antaa Pyhän Hengen sinulle ja niille uskoville joita sinä opetat ja jotka ovat sinun vastuullasi. Älä siis vastusta Jumalaa. Seurakunta ja yksilöuskovat ilman Pyhän Hengen voimaa ovat uskonnollisia uskontoa harjoittavia ihmisiä. Jumala ei tahdo uskonnollista seurakuntaa. Jumalan tahtoo uskovia jotka palvelevat Häntä Pyhän Hengen elävässä Voimassa. 

 

LAADUKASTA LUOTETTAVAA OPETUSTA


Osmo Haaviston opetus Pyhästä Hengestä on niitä parhaita mitä tästä aiheesta voidaan kuulla ja lukea. Löydät Haaviston opetusta Pyhästä Hengestä seuraavista linkeistä;

 

http://www.fkf.net/haavisto/

 

http://www.fkf.net/haavisto/Pyhan_Hengen_tayteys.pdf 

 

Osmo Haaviston kirja "Toivon ovella"

Voit ladata kirjan tietokoneeseesi seuraavasta lenkistä.

 

http://www.fkf.net/haavisto/toivonovella.html


Skriv en kommentar: (Klicka här)

123minsida.se
Bokstäver kvar: 160
OK Skickar...

Matti Manninen | Svar 22.10.2014 12.37

Kiitos tästä opetuksesta ja erityisesti käytännön esimerkeistä, ne rohkaisivat minua todella! Olet vahvassa Jumalan käytössä. Siunausta elämääsi!

Se alla kommentarer

| Svar

Senaste kommentarer

07.08 | 10:48

Jag gillar också Heliga andens kraft

...
23.07 | 04:00

Pelastusta ei voi ansaita mitenkään. Se on Jumalan lahja meille Jeesuksessa Kristuksessa. Mutta Jeesuksen Herraksi tunnustaminen pelastaa, Raamattu todista niin

...
22.07 | 12:38

Room 10 tunnustus ei ole lakia jota suorittamalla tienataan pelastus. Pelastusta ei saada teoilla, Ef 2.

...
17.12 | 22:39

Siunausta, tuo oli hyvä ja selkeä alustus. Vaikka saankin olla jo uskossa, mutta vahvistua voi Aina yhteisestä uskosta Jeesukseen Kristukseen, meidän Herraamme

...
Du gillar den här sidan